Sosiaalinen epäluottamus lisää dementian vaaraa

Epäluottamus toisiin ihmisiin lisää dementiaan sairastumisen vaaraa, osoitti juuri julkaistu Itä-Suomen yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkimus. Suurinta epäluottamusta osoittaneilla oli tutkimuksessa kolme kertaa suurempi dementian riski kuin niillä, joilla epäluottamus oli vähäistä. Tulokset julkaistiin Neurology-lehdessä 28. toukokuuta.

Sosiaalinen epäluottamus on aikaisemmin liitetty muun muassa sydäntautien riskiin. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkasteltiin sen yhteyttä dementiaan.

– Tulokset vahvistavat käsitystä, että elämänasenne ja luonteenpiirteet voivat vaikuttaa terveyteen, tutkimustyöhön osallistunut lääketieteen opiskelija Elisa Neuvonen kertoo.

 – Toisaalta havainto epäluottamuksen yhteydestä dementiaan tuo uusia näkökulmia myös sairastumisen ehkäisyyn, lisää vastaavana tutkijana toiminut kehitysjohtaja, dosentti Anna-Maija Tolppanen.

Tutkimukseen osallistui 1449 henkilöä, jotka olivat tutkimuksen alkaessa iältään keskimäärin 71-vuotiaita. Heille tehtiin muistisairauksia kartoittavat testit ja lisäksi he vastasivat sosiaalista epäluottamusta mittaavaan kyselyyn. Vastaajia pyydettiin kertomaan, missä määrin he ovat samaa mieltä esimerkiksi seuraavien väitteiden kanssa: "Useimmat ihmiset ovat valmiita valehtelemaan oman etunsa vuoksi", "On parasta olla luottamatta keneenkään" ja "Useimmat ihmiset ovat etuja saavuttaakseen valmiita käyttämään epärehellisiäkin keinoja, elleivät rehelliset auta." Kyselyä pidetään luotettavana ja sen on todettu mittaavan varsin pysyviä asenteita. Kyselytuloksen perusteella vastaajat jaettiin vähäistä, kohtalaista ja suurta epäluottamusta edustaviin ryhmiin.

Kaikkiaan 622 henkilöä kävi läpi dementiatestit sekä tutkimuksen alussa että keskimäärin kahdeksan vuotta myöhemmin. Näiden testausten välisenä aikana 46 osallistujaa sairastui dementiaan. Suurta epäluottamusta osoittaneilla oli kolme kertaa suurempi riski sairastua dementiaan kuin vähiten epäluottavaisilla riippumatta muista dementian riskitekijöistä, kuten korkeasta verenpaineesta, kolesterolitasosta tai tupakoinnista.

Epäluottamukseen näytti liittyvän myös varhaisemman kuoleman vaara, joka kuitenkin selittyi muilla tekijöillä, kuten sosioekonomisella asemalla, terveydentilalla tai tupakoinnilla. Kuolemanvaaraa tarkastelleeseen tutkimusosioon osallistui 1146 henkilöä, joista 361 kuoli kymmenen vuoden seuranta-aikana.

Tutkimus sai Itä-Suomen yliopiston, EUrahoitteisen LipiDiDiet-hankkeen, Ruotsin lääketieteellisen tutkimuksen seuran ja Valtakunnallisen kliinisen tutkijakoulun tukea.

Lisätietoja:

Kehitysjohtaja, dosentti Anna-Maija Tolppanen, p. 0505759530, anna-maija.tolppanen (at) uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Neuvonen, Rusanen, Solomon, Ngandu, Laatikainen, Soininen, Kivipelto, Tolppanen: Late-life cynical distrust, risk of incident dementia, and mortality in a population-based cohort. Neurology 2014; 82:1-8.

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin