Silmänliiketutkimus paljastaa mikä televisiotekstityksissä ärsyttää

Selkeät käännösvirheet sekä väärä ajastus puheen ja tekstin välillä ovat suurimmat häiriötekijät television ruututekstityksiä lukiessa. Tämä selviää Juha Långin tekeillä olevasta väitöstutkimuksesta, jossa Lång tutkii television ruututekstien lukemistapoja sekä tekstien vastaanottoa.

Lång käyttää tutkimuksissaan apuna silmänliikekameraa, joka paljastaa muun muassa millä tyylillä henkilö seuraa kuvan ja tekstin suhdetta. Kameran avulla selviää myös, millainen virhe tai rike katsojaa tekstissä häiritsee. Katse juuttuu virheeseen pidemmäksi aikaa.

Suomen televisiossa esitettäviä ruututekstejä säätelevät Yleisradion määrittelemät vuosikymmeniä vanhat säännöt. Nyt Yleisradio kaipaa uutta tietoa siitä, miten tekstejä luetaan. Laadukkaan tekstityksen kriteerit eivät välttämättä ole enää yhteneväiset katsojien laadun käsityksen kanssa. Långin tarkoituksena onkin selvittää millainen tekstitys on katsojan mielestä nykyisin laadukas.

Oman haasteensa tekstityksiin tuo myös väestön ikääntyminen. Ruututekstin lähtöajatuksena on se, että teksti on aina helposti luettavaa, ja tekstin sisältö pitää ymmärtää nopeasti. Lisäksi tekstityksen pitää mukailla kuvan ja puheen rytmiä.

– Vanhukset ja lapset lukevat tekstejä hitaammin. Koska Yleisradiolla on lakivelvoite tuoda televisio-ohjelmisto jokaisen saataville, kannattaa pohtia, voitaisiinko tulevaisuudessa tehdä tekstityksistäkin eri versioita palvelemaan eri väestöryhmiä.

Lång kertoo, että tutkimusten mukaan suomalaiset lukevat erilaisia tekstityksiä melkein kaksi ja puoli tuntia päivässä.

– On siis täysin perusteltua sanoa, että ruututekstit ovat luetuin suomen kielen muoto ja etenkin luetuin käännössuomen muoto.

Lisätietoja:
Nuorempi tutkija Juha Lång, p. 050 412 9249, juha.lang(at)uef.fi
 

Lue aiheesta lisää

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin