Ruokavalion toteutumista voi arvioida verinäytteestä

Tuoreen tutkimuksen mukaan verinäytteestä mitattavien merkkiaineiden perusteella on mahdollista arvioida ruokavalion toteutumista. Tulokset saatiin pohjoismaisessa SYSDIET-tutkimushankkeessa. Uusi menetelmä on hyödyksi erityisesti kontrolloiduissa ruokavaliointerventioissa, joissa tutkitaan ruokavaliokokonaisuuksien terveysvaikutuksia. Tähän asti tutkimusruokavalioiden toteutumista on selvitetty lähinnä tutkittavilta kysymällä. Näin saatu tieto ei aina ole täysin luotettavaa, mikä haittaa ruokavalion todellisten terveyshyötyjen selvittämistä.

Määrittämällä verestä useita ruokavalioon liittyviä biomarkkereita pystyttiin tunnistamaan tutkittavien joukosta ne, jotka noudattivat tunnollisimmin tutkimuksen kohteena ollutta terveellistä pohjoismaista ruokavaliota. Tässä ryhmässä myös havaittiin selkeimmin ruokavalion edullinen vaikutus sydän- ja aineenvaihduntasairauksien riskitekijöihin, kuten verenpaineeseen ja veren rasva-arvoihin. Tutkimukseen osallistui 154 henkilöä.

Ruokavalioon liittyvät biomarkkerit ovat verestä tai muista kehon nesteistä tai kudoksista mitattavia merkkiaineita, jotka kertovat tiettyjen ruokien tai ravintoaineiden saannista. SYSDIET-tutkimuksessa ruokavaliointervention osallistujia neuvottiin noudattamaan terveellistä pohjoismaista ruokavaliota, johon sisältyi muun muassa marjoja, kasviksia, rasvaista kalaa, rypsiöljyä ja täysjyväviljatuotteita. Tutkittavien verestä määritettiin useita ruokavalion keskeisiä osatekijöitä kuvaavia biomarkkereita. Esimerkiksi rypsiöljyn kulutusta heijasti seerumin alfalinoleenihappotaso, rasvaisen kalan kulutusta seerumin omega-3-sarjan rasvahapot EPA ja DHA, kasvisten käyttöä plasman beetakaroteeni ja täysjyväviljan käyttöä plasman alkyyliresorsinolien pitoisuus. Rasvaisten maitotuotteiden runsasta käyttöä pitäisi terveellisessä pohjoismaisessa ruokavaliossa välttää. Niiden saantia arviointiin seerumin pentedekanoidihapon perusteella kalan käyttö huomioiden.

Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että ruokavaliokokonaisuuksien terveysvaikutuksia selvitettäessä tutkittavilta kannattaa määrittää useita, eri ravintoaineiden saantia kuvaavia biomarkkereita. Selvittämällä ruokavalion noudattamista biomarkkerien avulla voidaan paremmin havaita myös ruokavalion aikaansaamat muutokset sairauksien riskitekijöissä.

Tulevissa tutkimuksissa ruokavalioiden toteutumista ja vaikutusta voidaan arvioida entistä tarkemmin yhdistämällä biomarkkerimääritykset ja tutkittavien ruoankäytöstään antamat tiedot. Tieto siitä, että ruokavalion toteutumista seurataan biomarkkerien avulla, voi myös kannustaa tutkittavia noudattamaan tutkimusruokavaliota tunnollisemmin.

Tutkimukseen osallistuivat Itä-Suomen, Uppsalan, Århusin, Kööpenhaminan, Lundin, Oulun ja Islannin yliopistot, VTT sekä Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat. Tutkimuksen päärahoitus tuli NordForskin rahoittamasta pohjoismaisesta Elintarvikkeet, ravitsemus ja terveys -huippuyksikköohjelmasta

Lisätietoja

Ursula Schwab, apulaisprofessori, ravitsemusterapia
Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
ursula.schwab (at) uef.fi, p. +358294454528

Tutkimusartikkeli:

Marklund M, Magnusdottir OK, Rosqvist F, Cloetens L, Landberg R, Kolehmainen M, Brader L, Hermansen K, Poutanen KS, Herzig KH, Hukkanen J, Savolainen MJ, Dragsted LO, Schwab U, Paananen J, Uusitupa M, Akesson B, Thorsdottir I, Risérus U. A Dietary Biomarker Approach Captures Compliance and Cardiometabolic Effects of a Healthy Nordic Diet in Individuals with Metabolic Syndrome. The Journal of nutrition 07/2014; DOI: 10.3945/jn.114.193771.

 

 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin