Rajatutkimus nosteessa maailmalla

Ymmärrystä rajoista tarvitaan nykypäivänä entistä kipeämmin. Joensuussa ja Pietarissa 9.–13. kesäkuuta pidettävä Kansainvälisen rajatutkimusseuran (ABS) ensimmäinen maailmankonferenssi iskeekin globalisoituvan maailman ytimeen.

– Rajatutkimus on nousussa kaikkialla maailmassa, ja konferenssi tarjoaa erinomaisen paikan kuulla tutkimuksen eri virtauksista, professori Vladimir Kolossov Venäjän tiedeakatemian maantieteen instituutista toteaa.

Rajatutkijoiden maailmankonferenssi kokosi yli 400 tutkijaa Joensuuhun, mistä konferenssin osanottajat jatkoivat matkaansa Pietariin.

Yksi rajatutkimuksen keskeinen ajankohtainen tutkimuskysymys liittyy globalisoitumisen aikaan saamaan rajojen madaltumiseen sekä toisaalta 2000-luvun turvallisuusuhkien tuomaan uudenlaisten rajojen pystyttämiseen.

– Vielä 1990-luvulla puhuttiin paljon rajojen madaltumisesta, ja siitä onko rajoilla enää merkitystä globaalissa markkinataloudessa. Syyskuun terrori-iskut Yhdysvalloissa nostivat turvallisuuskysymykset esiin, ja nyt puhutaan paljon rajojen turvaamisesta, professori Kathleen Staudt Teksasin yliopistosta El Pasosta sanoo.

Uusia rajoja luodaan jatkuvasti

Edinburgin yliopiston professorin Paul Nugentin mukaan uusien rajojen pystyttäminen on yksi nykymaailman mielenkiintoinen ilmiö.

– Uusia valtioita ja rajoja luodaan jatkuvasti. Esimerkiksi Afrikassa separatistisia liikkeitä vaikuttaa olevan kaikkialla, ja niillä on myös oma kattojärjestö.

Uudenlaista rajanvetoa käydään Hokkaidon yliopiston professorin Akihiro Iwashitan mukaan myös kansainvälisillä vesialueilla, mikä näkyy varsin selvästi esimerkiksi Itä-Aasiassa. Kansainvälisen politiikan toimijoille Iwashitalla on selkeä viesti: kiistanalaisilla raja-alueilla asuvien ihmisten näkemyksille tulisi antaa kansainvälisessä politiikassa nykyistä keskeisempi painoarvo.

Ukraina esillä

Ukrainan kriisi on nostanut konferenssin teeman Kylmän sodan jälkeiset rajat: globaalit trendit ja alueelliset vastaukset entistä ajankohtaisemmaksi. Konkreettisesti Ukrainan tilanne näkyi siinä, että osa Pietariin kaavailluista sessioista jouduttiin siirtämään Joensuuhun.

Konferenssin keskusteluissa Ukrainan tilanne on noussut esille eri yhteyksissä. UJE-Grenoble-yliopiston professorin Anne-Laure Amilhat Szary arvioi, että sekä Ukrainan kriisi että vastikään pidetyt EU-vaalit osoittavat, että rajat eivät ole katoamassa.

Itä-Suomen yliopiston professorin James Scottin mukaan Ukrainan kriisiä ei tulisi kiristyneessä poliittisessa tilanteessa yksinkertaistaa idän ja lännen vastakkainasetteluksi. Hänen mielestään tilanne osoittaa osaltaan, että etnisillä, identiteettiin liittyvillä kysymyksillä on entistä keskeisempi merkitys nykyisin.

Oulun yliopiston professori Anssi Paasi on huolestunut Euroopassa nousevista kansallisista ääriliikkeistä, jotka vastustavat niin maahanmuuttoa kuin integraatiota.

– Nationalismi ja kysymys kansallisesta identiteetistä liittyvät aina jollakin tavalla rajoihin, ja niiden avulla on helppo mobilisoida ihmisiä vaatimaan muutosta.

Tutkijoita 50 maasta

ABS:n maailmankonferenssi kokoaa Joensuuhun ja Pietariin yli 400 tutkijaa 50 eri maasta. ABS:n entisen presidentti, Arizonan yliopiston professori Oscar Martínez kiittää konferenssin järjestäjiä mittavasta voimanponnistuksesta.

– Järjestäjät ovat tehneet loistavaa työtä tuomalla rajatutkijat yhteen. Meille tutkijoille on mahtava kokemus tavata tällaisissa merkeissä ja vaihtaa ajatuksia eri alojen tutkijoiden kanssa.

Teksti: Sari Eskelinen Kuvat: Varpu Heiskanen

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin