Pyrstöjalkatauti on täpläravun uusi riesa

Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksen rapuryhmän tutkijat ovat löytäneet uuden täplärapunaaraita vaivaavan taudin yhdessä ruotsalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tauti syö naaraiden pyrstöjalat, heikentää lisääntymistä ja voi lisätä emorapujen kuolevuutta. Useissa suomalaisissa täpläravun luonnonkannoissa havaitut rapukannan taantumiset ja äkilliset romahdukset voivat osin selittyä tutkimuksissa havaitulla pyrstöjalkataudilla. Taudin nimeksi on annettu pyrstöjalkatauti, englanniksi eroded swimmeret disease (ESS).

Oireet aiheuttaa sieni

Pyrstöjalkatautia on havaittu jo muutaman vuoden ajan koeravustuksissa sekä Suomessa että Ruotsissa. Tautia on tutkittu tarkemmin vuoden ajan ja tutkimukset osoittavat, että rapuruton heikentämät täplärapunaaraat voivat sairastua pyrstöjalkatautiin. Molekyylibiologisten tutkimusten mukaan pyrstöjalkoja syö ja taudin varsinaiset oireet aiheuttaa Fusarium-suvun sieni.

– Rapunaaras käyttää pyrstöjalkoja hedelmöittyneen mädin kiinnittämiseen pyrstön alle hautomisen ajaksi. Pyrstöjalkataudin on todettu alentava naaraan hautoman mädin määrää ja usean pyrstöjalan puuttuminen voi estää lisääntymisen täysin, kertoo tutkija Japo Jussila Itä-Suomen yliopistosta.

Tauti saattaa selittää rapukannan äkilliset muutokset

– Tauti on yksi lisä surulliseen tarinaan vieraan rapulajin kotiuttamisesta Eurooppaan ja pohjoismaihin. Havaitut täpläravun luonnonkantojen taantumiset ja niiden heikko toipuminen romahduksista ja taantumisista on osittain pyrstöjalkataudin aiheuttamaa, sanoo Jussila.

Tautia on Suomessa havaittu toistaiseksi Saimaalla, Säkylän Pyhäjärvellä, Tampereen Pyhäjärvellä ja Päijänteellä. Ruotsissa pyrstöjalkatautia esiintyy erityisen runsaana äkillisesti romahtaneissa täplärapukannoissa. Itä-Suomen yliopisto on tutkinut pyrstöjalkatautia yhdessä Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen, Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston ja Ekoll Ab:n kanssa.

Täplärapu on haluttu rajoittaa eteläiseen Suomeen. Luvattomia istutuksia tehdään yhä täplärapualueen ulkopuolelle. Uhkana on, että täplärapu sekä sen kantama rapurutto leviävät terveisiin täplärapukantoihin tai jokirapuihin.


Lisätietoja:

Japo Jussila, p. 040 542 8982, japo.jussila (at) uef.fi

 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin