Professori Juha Hämäläinen: Sosiaalityön etiikka koskettaa koko toimintajärjestelmää

Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen johtaja, professori Juha Hämäläinen muistutti Sosiaalityön tutkimuksen päivien avauspuheessaan, ettei sosiaalityön etiikka koske vain yksittäisen työntekijän ammattieettistä tietoisuutta, vaan koko toimintajärjestelmää.

– Sosiaalityön tutkimuksen, koulutuksen ja ammatillisten käytäntöjen etiikka kuuluvat yhteen, ja vaikka näistä kustakin voidaan puhua erikseen, eettisesti kestävä pohja syntyy vain, jos yhteenkuuluvuus ymmärretään, Hämäläinen sanoi.

Hän painotti, että sosiaalityön eettisyyden näkökulmasta on olennaista, että alalla on riittävät edellytykset täyttää tehtävänsä.

– Perusta luodaan korkeatasoisella tutkimuksella ja koulutuksella, mutta tähän tarvitaan myös tehtävän luonteen mukaista työnantajapolitiikkaa ja asianmukaisia työskentelyolosuhteita.

Kuopiossa 13.–14.2. järjestettävien Sosiaalityön tutkimuksen päivien teemana on eettisyys ihmistyössä. Itä-Suomen yliopiston ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran järjestämä tapahtuma kokoaa yhteen sosiaalityön ja -alan tutkijoita, opiskelijoita ja asiantuntijoita.

Juha Hämäläisen avauspuhe kokonaisuudessaan

Sosiaalityö on ollut viimeaikoina paljon esillä tiedostusvälineissä. Varsinkin lastensuojelu on jatkuvasti pinnalla. Lastensuojelusta käydään kipakkaa kotimaista keskustelua, ja kaikilla on vielä muistissa reilun vuoden takainen suomalaisen lastensuojelun ryöpytys Venäjän mediassa ja siihen liittyvä lapsiasiakiista, josta keskusteltiin lopulta ulkoministeri- ja presidenttitasolla.

Suomessa sosiaalityö toteuttaa lakisääteisiä tehtäviä, jotka koskevat kansalaisten perusoikeuksia. Osassa tehtävistä sosiaalityöntekijät käyttävät merkittävää julkista valtaa. Julkisen vallan käyttö on erityisen vahvaa lastensuojelussa, joka koskee erityisesti lapsen oikeuksia. Päivien aihe, "eettisyys ihmistyössä", koskettaa laajasti koko sosiaalihuollon kenttää.

Yksilö- ja yhteiskuntaetiikka kietoutuvat sosiaalityössä monisäikeisesti. Läsnä ovat työntekijän henkilökohtaiset arvot ja periaatteet, ammatti- ja virkamiesetiikka sekä ne poliittiset arvot, joiden pohjalle suomalainen yhteiskunta rakentuu. Järjestelmän murroksella on myös eettinen puoli.

Ammatillisena toimintajärjestelmänä sosiaalityö kiinnittyy yhteiskunnan normipohjaan, mutta myös luo siihen kriittisen suhteen ja pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaa muovaavaan poliittiseen päätöksentekoon. Hallinnollisesti sosiaalityö paikantuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon, mutta sosiaalityötä tehdään myös muissa osajärjestelmissä kuten kouluissa, vankiloissa ja puolustusvoimissa.

Suomalainen yhteiskunta tarjoaa sosiaalityölle merkittävän oikeus-, sivistys- ja hyvinvointivaltiollisen infrastruktuurin. Samalla sosiaalityö kuuluu tähän yhteiskunnan perusrakenteeseen, kun se täyttää osaltaan niitä lupauksia, joita yhteiskunta on säätänyt kansalaisille.

Suomalaisessa yhteiskuntamallissa korostuvat ihmisarvoisen elämän, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen turvallisuuden periaatteet. Nämä Suomen perustuslakiin kirjatut periaatteet kuuluvat olennaisesti myös sosiaalityön arvopohjaan. Ainakin tältä osin yhteiskunnan poliittiset arvot ja sosiaalityön etiikka käyvät luontevasti yksiin.

Sosiaalityö on syvässä mielessä eettinen ammatti ja ollut sitä alusta lähtien, mikä alan syntyhistoria hyvin osoittaa. Sosiaaliala syntyi ja on muotoutunut osaksi modernia yhteiskuntaa toteuttamaan nimenomaan sosiaalieettistä tehtävää, puolustamaan heikkoja ja vastaamaan ihmisten sosiaaliseen ja moraaliseen hätään.

Tutkimusperustaisena ammattina sosiaalityö ilmentää ymmärrystä siitä, että modernissa yhteiskunnassa vallitsee pysyvä sosiaalisen avun tarve. Mitä monimutkaisemmaksi yhteiskunta käy, sitä vaativammaksi käy myös se työ, jolla tähän tarpeeseen vastataan. Eettiseltä kannalta on olennaista, että alalla on riittävät edellytykset täyttää tehtävänsä.

Yhä vaativammaksi käyvän tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää osaavaa henkilöstöä. Perusta luodaan korkeatasoisella tutkimuksella ja koulutuksella, mutta tähän tarvitaan myös tehtävän luonteen mukaista työnantajapolitiikkaa ja asianmukaisia työskentelyolosuhteita.

Sosiaalityön etiikkaa ei siis koske vain yksittäisen työntekijän ammattieettistä tietoisuutta vaan koko toimintajärjestelmää. Sosiaalityön tutkimuksen, koulutuksen ja ammatillisten käytäntöjen etiikka kuuluvat yhteen, ja vaikka näistä kustakin voidaan puhua erikseen, eettisesti kestävä pohja syntyy vain, jos yhteenkuuluvuus ymmärretään.

Lisätietoja: professori Juha Hämäläinen, puh. 050 593 9415, juha.hamalainen(at)uef.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin