Poikien maksimaalinen hapenottokyky on selvästi parempi kuin tyttöjen jo alakouluiässä

Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että maksimaalinen hapenottokyky oli alakouluikäisillä pojilla selvästi parempi kuin tytöillä. Kuormituskokeessa mitattu hapenottokyky oli pojilla parempi absoluuttisena arvona sekä kehon painoon että rasvattomaan pehmytkudosmassaan suhteutettuna. Myös muissa kuormituskokeessa mitatuissa hengityskaasumuuttujissa oli tyttöjen ja poikien välillä eroja. Tulokset julkaistiin äskettäin European Journal of Applied Physiology -lehden verkkoversiossa.

– Miehillä maksimaalinen hapenottokyky on naisia parempi muun muassa kehon koostumuksesta ja korkeammasta veren hemoglobiinipitoisuudesta johtuen.  Myös pojilla on havaittu olevan korkeampi maksimaalinen hapenottokyky kuin tytöillä ja nuoruudessa sukupuolten väliset erot kasvavat entisestään. Tässä tutkimuksessa havaitsimme selvän eron jo 9–11-vuotiaiden tyttöjen ja poikien välillä, kertoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, nuorempi tutkija Niina Lintu.

Tutkimukseen osallistui 140 kuopiolaista 9–11-vuotiasta tyttöä ja poikaa, jotka olivat edustava otos ikäisestään väestöstä. He tekivät polkupyöräergometrillä maksimaalisen kuormituskokeen, jonka aikana tutkittiin hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa.

Maksimaalisen hapenottokyvyn lisäksi lapsilta selvitettiin esimerkiksi keuhkojen tuuletusta (VE), hiilidioksidin tuoton suhdetta hapenkulutukseen (RER), keuhkojen tuuletuksen suhdetta hiilidioksidin tuottoon (VE/VCO2) sekä happipulssia eli maksimaalisen hapenottokyvyn suhdetta maksimaaliseen syketaajuuteen. Näistä kaksi jälkimmäistä muuttujaa ovat sellaisia, joita on lapsilla tutkittu varsin harvoin. VE/VCO2 -muuttujan kuormituskokeen aikainen matalin arvo kertoo keuhkotuuletuksen tehokkuudesta ja happipulssi antaa puolestaan kuormituksen aikaisen epäsuoran arvion sydämen kammioiden kerrallaan pumppaamasta verimäärästä eli iskutilavuudesta. Hengityskaasujen mittaaminen kuormituskokeen aikana mahdollistaa muun muassa joidenkin sydän- ja keuhkosairauksien tutkimisen.

Tutkimuksessa selvitettiin myös maksimaalinen työteho suhteutettuna painoon ja rasvattomaan pehmytkudosmassaan sekä sydämen syketaajuuden ja systolisen verenpaineen käyttäytyminen maksimaalisen kuormituksen aikana ja siitä palautuessa.  Myöskään kuormituskokeen ja siitä palautumisen aikaisesta systolisen verenpaineen käyttäytymisestä lapsilla ei ole juuri julkaistu havaintoja. Tutkimuksessa havaittiin, että pitemmillä lapsilla on korkeampi systolinen verenpaine kuormituksen loppuvaiheessa.

Uudet sukupuolikohtaiset viitearvot 9–11-vuotiaille lapsille

Sukupuolten välisiä eroja havaittiin useissa muuttujissa.  Maksimaalisen hapenottokyvyn lisäksi esimerkiksi maksimaalinen työteho oli pojilla parempi kuin tytöillä. Myös maksimaalinen happipulssi oli pojilla tyttöjä korkeampi. Kuormituksen jälkeen syketaajuus puolestaan laski selvästi enemmän pojilla kuin tytöillä, mikä osoittaa poikien palautuvan kuormituksesta nopeammin kuin tyttöjen.Tärkeimmille kuormituskoemuuttujille laadittiin sukupuolikohtaiset viitearvot. Näiden viitearvojen avulla voidaan arvioida hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä kuormituksessa ja siitä palautumisen aikana sekä tunnistaa lapset, joilla on poikkeavat arvot. Viitearvoja voidaan hyödyntää potilastyössä sekä terveyden edistämiseen tähtäävissä tutkimuksissa.

Tutkimus toteutettiin osana Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta, johon osallistui kaikkiaan 512 ensimmäisen luokan aloittanutta lasta.  Tutkimuksessa selvitettiin laajasti lasten elintapoja, terveyttä ja hyvinvointia. Alkututkimuksen jälkeen lapset jaettiin interventio- ja verrokkiryhmään. Interventioryhmän lapset ja vanhemmat osallistuivat tehostettuun liikunta- ja ravitsemusohjaukseen kahden vuoden ajan. 440 lasta osallistui myös kahden vuoden seurantatutkimukseen, jossa toistettiin kaikki alkututkimuksessa tehdyt mittaukset. Tässä osatutkimuksessa hyödynnettiin verrokkiryhmään kuuluneiden lasten kahden vuoden seuranta-aineistoa.

Lisätietoja:

Niina Lintu, terveystieteiden maisteri (liikuntalääketiede), Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö, puh. 040-7488753

Timo A. Lakka, lääketieteellisen fysiologian professori, sisätautien erikoislääkäri, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö, puh. 040-7707329

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus – The Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) Study: http://www.lastenliikuntajaravitsemus.fi/
http://www.uef.fi/fi/biolaaketiede/lasten-liikunta-ja-ravitsemus

Artikkelin tiedot:

Lintu N, Viitasalo A, Tompuri T, Veijalainen A, Hakulinen M, Laitinen T, Savonen K, Lakka TA. Cardiorespiratory fitness, respiratory function and hemodynamic responses to maximal cycle ergometer exercise test in girls and boys aged 9-11 years: the PANIC Study. Eur J Appl Physiol. 2014.

 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin