Pantapupuja Joensuussa - rusakoiden ja metsäjänisten elämää selvitetään gps- ja gsm -laitteiden avulla

Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksen jäniseläintutkimus on aloittamassa rusakkojen ja metsäjänisten satelliittipohjaisen seurannan Joensuussa. Ensimmäiset seurantaeläimet varustetaan seurantapannoilla maalis-huhtikuussa.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erityisesti rusakon roolia metsäjäniskantojen taantumisessa muuttuvassa ilmastossa. Lämpenevien talvien myötä metsäjäniskannat pienenevät. Samalla rusakkokannat kasvavat, ja se näkyy myös rusakon ja metsäjäniksen risteyminä. Genetiikan osalta hanke on ollut jo meneillään yli vuoden. Alustavat tulokset kertovat noin kymmenen prosenttia metsästäjien lähettämistä jäniseläinnäytteistä olleen risteymiä.

- Nyt onkin erittäin mielenkiintoista aloittaa myös hankkeen ekologinen osuus, joka valottaa käytännössä miten rusakko ja metsäjänis ovat vuorovaikutuksessa elinympäristössään, toteaa yliopistotutkija Jaakko Pohjoismäki.

Aiheesta väitöskirjaa valmisteleva nuorempi tutkija Riikka Levänen kertoo, että jänisten kaulaan laitetaan pieni seurantalaitepanta, joka antaa gps-pohjaisen paikkatiedon gsm-verkon välityksellä. Laite on suomalaista tekoa ja varta vasten jänikselle sen on suunnitellut oululainen keksijä Tuomas Lehto. Hankkeessa testataankin samalla uutta pienikokoista villieläinseurantateknologiaa. Ensimmäiset rusakot ja metsäjänikset on jo pannoitettu Botanian kasvitieteellisen puutarhan ympäristöstä. Tällä hetkellä tutkimuspuput näkyvät viihtyvän Linnunlahdella varsin tiiviisti. Pantajäniksiä voi nähdä Linnunlahti-Kanervala sekä Pilkko-Noljakka -alueilla.

Lisätietoja: Nuorempi tutkija Riikka Levänen, p. 050 569 8269, riikka.levanen@uef.fi


Kuvassa metsäjänis seurantapanta kaulassaan (© Mervi Kunnasranta)

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin