Onko pulautteleva vauva sairas?

Vauva pulauttelee ja itkee, pitäisikö huolestua? Yleensä ei, kertoi dosentti Pekka Arikoski Itä-Suomen lääketiede 2014 -tapahtumassa Kuopiossa. – Joka toinen terve kolmen kuukauden ikäinen imeväinen pulauttelee yli viisi kertaa päivässä.

Itkukin kuuluu vauvan normaaliin kehitykseen.  Terve vauva itkee 20 minuutista 3,5 tuntiin päivässä. – Taustalla on kehityshermostollisia muutoksia, joten itku ei siis ole vanhempien syy.

Arikosken mukaan vanhempien kannattaa kuitenkin tuoda itkuinen vauva herkästi neuvolaan tai lääkärille jo oman mielenrauhansa ja jaksamisensa vuoksi. – Useimmiten vastaanotolla todetaan, että kyseessä on normaali vauvaiän itku.

Jos vauvalla on ilmavaivoja, ruokintatekniikan muuttaminen voi auttaa. Pystympi syöttöasento ja liian isoreikäisen tutin vaihtaminen pienempireikäiseen voi auttaa myös pulautteluun. Ilmavaivoihin perinteisesti käytetyistä dimetikonitipoista ei Arikosken mukaan ole osoitettua hyötyä, Lactobacillus reuteri  -maitohappobakteerivalmisteista sen sijaan on osittaista näyttöä.

Joskus itkuisuus, mahavaivat ja pulauttelu johtuvat lehmänmaitoallergiasta. – Sitä on jopa joka viidennellä imeväisistä, yhtä lailla rinta- kuin korvikeruokituillakin.

Tavallinen pulauttelu johtuu siitä, ettei ruokatorven alempi sulkijalihas imeväisellä vielä toimi kunnolla. Jos vauva on hyväkuntoinen ja kasvaa hyvin, pulauttelusta ei tarvitse huolestua. Se vähenee itsestään yhden vuoden ikään mennessä.

Gastroesofageaalinen refluksi, GER eli mahan sisällön nousu ruokatorveen on siis vauvoilla normaalia, mutta jos se aiheuttaa vakavia oireita tai haittoja, puhutaan gastroesofageaalisesta refluksisairaudesta, GERDistä. Sitä voidaan hoitaa lääkkein. – Jos pulautteluun liittyy kasvun hidastumista tai hengitys- tai nielemisvaikeuksia, on lääkärin selvitettävä, onko taustalla GERD tai suolioireinen lehmänmaitoallergia.

Monesti vanhempia stressaa myös, onko vauvalla ummetusta. Arikosken mukaan alle nelikuisilla vauvoilla voi kuitenkin olla hyvin vaihtelevat ulostamisvälit. Kakka voi tulla 12 kertaa päivässä tai kerran kahdessa viikossa. Varsinaiseen ummetukseen voi viitata huono kasvu ja itkuisuus.

Entä jos vauva ei suostu syömään? Arikosken mukaan vauvojen syömisongelmien taustalta ei usein löydy sairautta, vaan ne voivat liittyä vuorovaikutusongelmiin tai vanhempien pelkoihin. Nämä tiedostamalla ja toimintatapoja muuttamalla saadaan ruokahetket sujuvammiksi.

– Neuvolat ja neuvoloiden ohjatut vertaistukiryhmät ovat tärkeä tuki vanhemmille, joita vauvan itkuisuus ja sinänsä vaarattomatkin oireet kuormittavat. Ohjatut ryhmät ovat tärkeitä, koska esimerkiksi netissä vastaan tulee myös näyttöön perustumatonta tietoa, Arikoski sanoi.

Sisäilmaoireiden taustalla useimmiten huono ilmanvaihto

Homekoulujen ja -kotien haitat lasten terveydelle huolestuttavat monia vanhempia. Niistä puhutaan paitsi mediassa, myös lääkärin vastaanotolla. Dosentti Sami Remes kertoi Itä-Suomen lääketiede 2014 -tapahtumassa, että homemikrobit ovat kuitenkin suhteellisen harvoin sisäilmaongelmiin liittyvien oireiden taustalla.

– Yhdysvalloissa tehdyn selvityksen mukaan puolessa tapauksista oireiden taustalla on huonotehoinen ilmastointi, joka viidennessä sisäilman kemikaalit ja vain viidessä prosentissa sisäilman mikrobit. Yksi tärkeimmistä sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä on ilmanvaihto.

Sisäilmaperäisiksi epäillyt oireet ovat usein epämääräisiä: silmä- ja nieluoireita, väsymystä, päänsärkyä ja hengitystieinfektioita.  Remes muistutti, että lääkärissä voidaan selvittää oireiden taustaa ja tehdä diagnoosi potilaalle, mutta ei rakennukselle.  Varsinaisten sisäilmaongelmien selvittely on terveydensuojeluviranomaisten vastuualuetta.

Kosteusvaurioisissa kouluissa ja kodeissa lapsilla on havaittu varsinkin yskää ja tutkimusten mukaan myös uloshengitysvaikeuksia, nenäoireita ja poissaoloja ylähengitystieoireiden vuoksi. Kuopion yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella homekouluja käyneillä lapsilla homeallergia ei kuitenkaan ole yleisempää kuin muilla.

– Yhteys astmaan on sen sijaan havaittu monissa tutkimuksissa. Kosteus- ja homevauriot näyttävät lisäävän lapsuuden astmariskiä erityisesti silloin, kun vauriot ovat tiloissa, joissa oleskellaan paljon, kuten olohuoneessa tai makuuhuoneessa, ja varsinkin atooppisilla lapsilla.

– Asuntojen homekorjausten on todettu vähentävän lasten astman kaltaisia oireita ja hengitystieinfektio-oireita, mutta jostain syystä koulujen korjaus ei ole vaikuttanut yhtä selvästi. Koululaisilla on hyvin paljon muitakin kuin rakennukseen liittyviä hengitystieoireita ja -infektioita, Remes totesi.

Itä-Suomen Lääketiede 2014 -tapahtuman järjesti Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys yhteistyössä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa 23.–25. syyskuuta.

Teksti: Ulla Kaltiala

 

 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin