Menestyvää matkailualan opetusta verkostoyliopistossa 20 vuotta

Matkailualan verkostoyliopisto (MAVY) aloitti toimintansa samana vuonna kuin Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Matkailun opetus hyötyi liittymisestä, sillä MAVYn perustutkintoon liitettävä opetus käynnistyi vuonna 1995 Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämishankkeena opetusministeriön ja Euroopan unionin sosiaalirahaston rahoituksella. Perusta Matkailualan verkostoyliopistolle syntyi Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkien sekä Itä-Savon yliopistosäätiön korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen kehittämisprojektista, Mikkelin läänin verkostoyliopistosta, jota toteutettiin vuosina 1991–1993.

– Matkailualan verkostoyliopiston voi siis katsoa olevan eteläsavolainen innovaatio, Mikkelin läänin korkeakouluasiamies Veijo Ilmavirran ollessa verkostoyliopiston isä, kertoo verkostoyliopiston synty- ja nykyvaiheessa vahvasti läsnä on ollut MAVYn suunnittelupäällikkö Ulla Ritola-Pesonen.

MAVYn tarkoituksena on koota suomalaisten yliopistojen matkailun opetus saman sateenvarjon alle matkailusta kiinnostuneiden opiskelijoiden saataville. Verkostoyliopistossa mukana olevat jäsenyliopistot toteuttavat opetusta yhdessä ja yhteisin resurssein. Käytännön toteuttajana ja koordinoivana yksikkönä toimii Itä-Suomen yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimusyksikkö Savonlinnan kampuksella.

Kaiken kaikkiaan suomalainen malli matkailualan koulutukseen on osoittautunut toimivaksi.

– Matkailuelinkeinon kannalta on hyvä, että on yksi laaja kokonaisuus yliopistoissa eikä erilaisin painotuksin ja erilaajuisia matkailun opintokokonaisuuksia. Näin tiedetään suurin piirtein, mitä opinnot sisältävät ja mitä valmiuksia opiskelijoilla on, summaa Ritola-Pesonen.

Jatkuvaa innovointia

Tällä hetkellä verkostossa toimii yhdeksän suomalaista yliopistoa: Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lappeenrannan Teknillinen yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Hanken-kauppakorkeakoulu, Tampereen yliopisto sekä Turun yliopisto. Opiskelijat ovat siis jäsenyliopistojensa tutkinto-opiskelijoita, jotka suorittavat Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen koordinoimaa ja järjestämiä, yhteisesti sovittuja ja hyväksyttyjä opintokokonaisuuksia.

Matkailualan verkostoyliopiston toimintaa koordinoivan Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen johtajan Antti Honkasen kertoman mukaan yksikkö toimi ennen vuotta 2010 Joensuun yliopiston alaisena erillisyksikkönä, jonka rahoitus tuli suoraan opetusministeriöltä. Nykyisin Matkailualan opetus- ja tutkimusyksikön rahoitus kerätään jäsenyliopistoilta sekä ulkopuolisilta rahoittajilta.

– Esimerkiksi tutkimushankkeisiin liittyy lähes aina yritysyhteistyö, kertoo johtaja Antti Honkanen.

Elinkeinoyhteyksien ja toimintamallien kehittäminen vaatii jatkuvaa innovointia. Yhteistyömallien kehittämisessä Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen (MOT) tutkimushankkeet ovat keskeisessä roolissa. Opetuksessa yhteistyötä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa toteutetaan muun muassa intensiivikurssien muodossa

– Usein toteutamme opintojakson intensiivikurssin matkakohteessa, kuten Matkailun liiketoimintaosaamiskurssin osalta Tynkkylän Lomaniemessä. Tällöin ryhmä on yrityksessä asiakkaana lähestyen asiaa asiakasnäkökulmasta, ja yrittäjä osallistuu aktiivisesti opetukseen tuoden yrittäjän näkökulman, kertoo Ritola-Pesonen.

Yhteistyötä tehdään myös koulutusvaihtona paikallisten yritysten kanssa, jolloin opiskelijat saavat yrittäjiltä kokemukseen perustuvaa tietoa matkailualan erityispiirteistä.

Monitieteinen lähestymistapa

Honkasen mukaan kysyntää matkailualan osaamiselle on, ja koulutuksella on selkeää vaikutusta. Matkailualan opiskelijoista suuri osa haaveilee matkailualalle työllistymisestä. Käytäntö on osoittanut, että noin 40 prosenttia työllistyy matkailualalle opintojen jälkeen ja muutaman vuoden jälkeen matkailualalla työskentelee noin 25 prosenttia. Ulla Ritola-Pesosen mukaan matkailualan opintoja verkostoyliopistossa on suorittanut tähän mennessä yli 1 500 opiskelijaa. Eniten opiskelijoita tulee Helsingin, Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistoista.

Vuodesta 2006 lähtien opinnot on toteutettu kokonaan verkko-opintoina, joka on mahdollistanut vuosittain noin 120 henkilön aloitusmäärän. Opiskelijamäärät ovat perusopintojen osalta olleet kasvamaan päin. Matkailun opetukselle löytyy siis tilausta ja verkostomallinen yliopisto-opetus on selkeästi osoittanut toimivuutensa, mutta mitkä ovat tämän tyyppisen opetuksen haasteet, suunnittelupäällikkö Ulla Ritola-Pesonen?

– MAVYn opetus ja opettajat ovat koko toiminnan ajan saaneet hyvää palautetta ja kiitosta opiskelijoilta. Haaste on jatkossakin kehittää opetuksen sisältöä verkostoyhteistyönä ja löytää motivoituneet yliopisto-opettajat ja tutkijat opintojaksojen vastuuopettajiksi. Yhteiseen opetuksen suunnitteluun tulisi myös varata riittävästi resursseja. MAVYn opetus myös tunnetaan melko hyvin jäsenyliopistojen tiedekunnissa, mutta parannettavaakin olisi.

Sinänsä matkailualan pirstaleisuus ja monialaisuus ovat hyvä lähtökohta matkailun opetuksen monitieteiselle lähestymistavalle. Matkailualan opetus tulisikin ymmärtää monia elinkeinoja koskeviksi toiminnaksi, joka voi sopia yhteen monen eri alan opintojen kanssa

– Matkailualan ja sen vaikutusten ymmärtämisestä on hyötyä monessa tehtävässä, jota ei perinteisesti mielletä matkailualan työksi, mutta jossa on linkkejä matkailuun ja matkailuun ja matkailijoihin, kiteyttää Ritola-Pesonen.


Matkailualan verkostoyliopiston 20. lukuvuosi käynnistyi uusien ja konkari-MAVYlaisten voimin. Hyötyä työelämässä

Samoilla linjoilla ovat avajaisseminaarissa puhuneet entiset ja nykyiset opiskelijat. Matkailun aineopintoja suorittava, kotitaloustieteen opiskelija Inka Valima on löytänyt matkailun opinnoista tukea muun muassa kahvilayrittäjyyteensä sekä opettajan uralle. Alumnipuheenvuorossaan Metsähallituksen luontopalveluissa työskentelevä Anni Koskeli koki matkailun opintojen vaikuttaneen suoraan työllistymiseen ja uravalintoihin. Luontomatkailun parissa työskentelevälle Koskelille maantieteen ja matkailun opinnoista on todellista käytännön hyötyä.

Kaiken kaikkiaan opiskelija- ja alumnipuheenvuoroista välittyi kuva opintoihinsa tyytyväisistä opiskelijoista ja opintojen suorasta hyödystä työelämään. Samansuuntainen viesti on nähtävissä myös Matkailualan sivuaineopintoja suorittaneille tehdystä kyselystä, jossa opinnoilla nähtiin olevan lisäarvoa työelämään ja vastanneista noin 85 prosenttia suorittaisi yhä vähintään toteutuneen määrän matkailualan opintoja.

Matkailualan verkostoyliopiston toiminta näyttää siis olevan jatkossakin varsin vankalla pohjalla. Yliopistojen ja matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksen kuin myös elinkeinoelämän motivaatio opetuksen kehittämiseen näyttää olevan kunnossa ja opiskelijat ovat opinnot kiitettävästi löytäneet. Eteläsavolainen innovaatio on jäänyt elämään: Onnea alkavalle juhlalukuvuodelle sekä sitä seuraaville lukuvuosille!

Lisätietoja matkailualan opinnoista:  www.funts.fi sekä tutkimuksesta www.uef.fi/mot

Saukkonen, Pasi (2011): Matkailualan sivuaineopinnoilla valmiuksia työelämään. Vuosina 1995-2007 MAVY-opinnot aloittaneiden työllistyminen ja opiskelun motiivit. SPATIA raportteja 2/2011, Itä-Suomen yliopisto. http://www.uef.fi/fi/spatia/julkaisut

Teksti ja kuva: Eija Fabritius
 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin