Liikunta suojaa dementialta

Liikunnan harrastaminen keski-iässä suojaa dementiaan sairastumiselta vanhuusiässä, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Keski-iässä vähintään kahdesti viikossa liikuntaa harrastaneet sairastuivat ikääntyessään harvemmin dementiaan kuin vähemmän liikkuneet. Liikapainoisia liikunta suojasi vielä enemmän kuin muita. Myös keski-iän jälkeen aloitetun liikuntaharrastuksen havaittiin suojaavan dementialta. Tulokset saatiin CAIDE- eli Cardiovascular Risk Factors, Aging and Incidence of Dementia -tutkimuksesta.

Väestön ikääntymisen myötä myös muistisairaudet yleistyvät. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu elämätapojen, kuten terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan alentavan dementiariskiä. Tutkimusnäyttö liikunnan yhteydestä dementiaan on kuitenkin ollut ristiriitaista: kaikissa tutkimuksissa liikunnan suojavaikutusta ei ole pystytty osoittamaan. Tämän on esitetty johtuvan muun muassa liian lyhyestä seuranta-ajasta, liikunnan tehokkuudesta tai vaikutusta muokkaavista tekijöistä, kuten sukupuolesta, painoindeksistä, iästä tai Alzheimerin taudin perinnöllisistä riskitekijöistä.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että keski-iässä liikuntaa vähintään kahdesti viikossa harrastaneet sairastuivat harvemmin dementiaan kuin ne, jotka harrastivat vähemmän liikuntaa. Suojaava yhteys havaittiin koko tutkimusväestössä, mutta se oli erityisen voimakas ylipainoisilla ja lihavilla henkilöillä.

Iäkkäänäkin aloitetusta liikunnasta on hyötyä

Tutkimuksessa selvitettiin myös liikunnallisuudessa keski-iästä vanhuuteen tapahtuneen muutoksen yhteyttä dementiaan. Henkilöt, jotka ylläpitivät tai lisäsivät viikoittaista liikuntamääräänsä ikääntymisen aikana, sairastuivat muita harvemmin dementiaan. Tämä yhteys oli erityisen selvä ylipainoisilla henkilöillä. Sosioekonominen asema, ikä, sukupuoli, perinnölliset riskitekijät, lihavuus tai painonpudotus, muut elämäntavat, terveydentila tai keski-iän työn fyysinen rasittavuus eivät selittäneet tuloksia.

Tulosten perusteella liikunnan hyötyvaikutukset eivät selity muilla elämäntavoilla, terveydentilalla tai sukupuolella. Hyödyt vaikuttaisivat myös olevan erityisen suuria ylipainoisilla henkilöillä. Myös ne henkilöt, joilla on perinnöllinen alttius muistisairauksiin, hyötyvät liikunnasta. Vaikka keski-iän elämäntapojen merkitys muistisairauksien ehkäisyssä onkin kiistaton, tulosten perusteella myös vanhemmalla iällä aloitettu liikuntaharrastus voi suojata dementialta. Useat meneillään olevat tutkimukset, kuten suomalainen monikeskustutkimus FINGER, selvittävät parhaillaan onko liikunnan muodolla, kestolla tai intensiteetillä merkitystä.

CAIDE-tutkimuksen osallistujat poimittiin satunnaisesti Pohjois-Karjala projektin ja FINMONICA-tutkimuksen väestöotoksiin vuosina 1972, 1977, 1982 tai 1987 osallistuneista, tuolloin noin 50-vuotiaista henkilöistä. Tässä liikuntatutkimuksessa oli mukana 1432 Kuopion ja Joensuun alueella asuvaa henkilöä, jotka osallistuivat tutkimuksen seurantakäynneille vuosina 1998 ja 2005-2008. Eloonjäämis- ja osallistumisharhan korjaamiseksi tutkimus toteutettiin myös siinä 3242 kuopiolaisen ja joensuulaisen henkilön joukossa joka oli mukana Pohjois-Karjala projektin ja FINMONICA-tutkimuksen väestöotoksissa.

Itä-Suomen Yliopiston Neurologian yksikössä toteutetun tutkimuksen tulokset on julkaistu Alzheimer's & Dementia- lehdessä.

Anna-Maija Tolppanen,Alina Solomon,Jenni Kulmala,Ingemar Kåreholt,Tiia Ngandu,Minna Rusanen,Tiina Laatikainen,Hilkka Soininen,Miia Kivipelto: Leisure-time physical activity from mid- to late life, body mass index, and risk of dementia. Alzheimer's and Dementia,  http://dx.doi.org/10.1016/j.jalz.2014.01.008

(http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S155252601400034X)

Lisätietoja:

Kehitysjohtaja, dosentti Anna-Maija Tolppanen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 575 9530, anna-maija.tolppanen (at) uef.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin