Kuolleisuutta kansantauteihin voidaan tehokkaasti vähentää

Ravitsemus on avainasemassa, kun Suomi pyrkii WHO:n asettamaan tavoitteeseen vähentää kuolleisuutta kroonisiin tauteihin. Muun muassa pehmeitä rasvoja tarvitaan enemmän suomalaisten leivän päälle ja ruokapöytiin, totesivat asiantuntijat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämillä Kansanterveyspäivillä, joilla esiteltiin myös Itä-Suomen yliopiston tutkimustuloksia kansantautien ehkäisystä.

Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteen, että alle 70-vuotiaiden kuolleisuus sydäntauteihin, aivohalvauksiin, syöpiin, keuhkoahtaumatautiin ja diabetekseen vähenee jäsenmaissa neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä. Monia kroonisia sairauksia voidaan tehokkaasti ja yhtä aikaa ehkäistä terveellisellä ravinnolla, riittävällä liikunnalla ja painonhallinnalla.                            

THL:n hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimialan ylijohtajan Erkki Vartiaisen mukaan suomalaisten kansanterveyttä uhkaa esimerkiksi se, että väestön kolesteroli- ja verenpainetasot ovat vuosien laskusuuntauksen jälkeen alkaneet taas nousta. Se voi hoitojen kehittymisestä huolimatta heijastua lähivuosina sepelvaltimotautikuolleisuuteen. Ruokatrendit näkyvät taustalla: on syöty enemmän voita ja lihaa, eikä suolan käyttöä ole enää viitsitty vähentää.

Suomalaisista naisista lähes puolet ja miehistä yli 60 prosenttia on vähintään lievästi liikapainoisia, mutta viime vuosina väestö ei ole enää entisestään lihonut. Alkoholia sen sijaan on käytetty 2000-luvulla entistä enemmän ja alkoholiperäiset kuolemat ovat lisääntyneet. – WHO:n mukaan alkoholin kulutusta tulisi vähentää kymmenen prosentin verran, mutta Suomessa tavoite voisi olla isompikin.

Rasvasuositus ei vielä toteudu suomalaisilla

– Julkinen keskustelu ravitsemuksesta on välillä hakoteillä. Unohdetaan, että terveydenhuolto ei toimi mielipiteiden, vaan suositusten mukaan, totesi Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab.

Schwab on ollut mukana valmistelemassa sekä uusia suomalaisia ravitsemussuosituksia että niiden taustalla olevia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Kansanterveyspäivillä hän esitteli suositusten keskeisiä kohtia ja niiden perusteluja valtimotautien ehkäisyn näkökulmasta.

Schwabin mukaan suomalaiseen ruokavalioon tarvitaan enemmän erityisesti pehmeää rasvaa ja kuitua sekä vähemmän kovaa rasvaa, sokeria ja suolaa.

Nyt suomalaisten syömästä rasvasta vain noin puolet on pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa – pitäisi olla kaksi kolmasosaa. Siihen päästäkseen pitäisi suosia kasviöljyjä ja kasviöljypohjaisia tuotteita niin leivän päällä, ruoanlaitossa kuin salaatinkastikkeenakin. Kevytlevitteistä ja kevytsalaatinkastikkeista hyviä rasvoja ei saa riittävästi, joten margariinissa tulee olla vähintään 60 prosenttia rasvaa ja salaattiin kannattaa lorauttaa öljyä.

Suosituksissa mainitaan nyt ensimmäistä kertaa myös pähkinät, joista saa sekä pehmeitä rasvoja että kuitua. Niitä suositellaan naposteltavaksi pari ruokalusikallista päivässä.

Esimerkiksi voin sisältämän kovan rasvan haitoista on kiistelty, mutta tutkimusten mukaan kovan rasvan korvaaminen pehmeällä selkeästi laskee kolesterolitasoja ja pienentää sepelvaltimotaudin riskiä. – Suositukset eivät täysin kiellä mitään ruokia, mutta määriin kannattaa kiinnittää huomiota. Kevytjuustossakin on kovaa rasvaa, mutta pari-kolme viipaletta päivässä on ok.

Öljyjen lisäksi hyviä rasvoja on kalassa, jonka syöminen tuottaa tutkitusti terveyshyötyjä. – Viikoittainen kala-ateria pienentää sepelvaltimotaudin riskiä 15 prosentin verran. Kala-aterioiden lisääminen alle kerrasta kuukaudessa 2-4 kertaan viikossa laskee aivoinfarktin riskiä 18 prosentin verran. Kalan hyödyt eivät johdu kuitenkaan pelkästään sen rasvasta, vähärasvaisenkin kalan käytön on esimerkiksi havaittu laskevan verenpainetta sepelvaltimotautipotilailla.

Muistin heikentymistä voi ehkäistä vanhanakin

– Vielä 15 vuotta sitten ajateltiin, että muistisairauksien riskiin ei voi paljon vaikuttaa. Nyt tiedetään, että tehtävissä on paljonkin. Keski-iän terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä sairastumisen ehkäisyssä, mutta vielä vanhanakin tehdyt elämäntapamuutokset voivat suojata muistia, kertoi professori Miia Kivipelto Karoliinisesta instituutista Kansanterveyspäivillä.

Myös Itä-Suomen yliopistossa tutkimusjohtajana toimiva Kivipelto esitteli tuloksia FINGER-tutkimuksesta, jossa toteutettiin ensimmäisenä maailmassa laaja, pitkäkestoinen ja monimuotoinen elämäntapainterventiotutkimus muistisairauksien ehkäisemiseksi. Tutkimusta koordinoi THL ja mukana olivat myös Itä-Suomen, Helsingin, Oulun ja Uumajan yliopistot sekä Karoliininen instituutti.

Kaksivuotisessa tutkimuksessa 1200 osallistujaa jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai perinteistä elämäntapaneuvontaa. Toinen oli interventioryhmä, jonka saamaan tehostettuun elämäntapaohjaukseen sisältyi ravitsemusneuvontaa, liikuntaharjoittelua, muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallintaa. Osallistujat olivat keskimääräin 70-vuotiaita ja heillä oli tutkimuksen alkaessa muistisairauksien riskitekijöitä, mutta ei selkeitä muistiongelmia.

Vielä julkaisemattomat tulokset osoittivat, että muistitoiminnot paranivat molemmissa ryhmissä, mutta tehostettua ohjausta saaneessa ryhmässä selvästi enemmän. – Esimerkiksi tiedon käsittelyn nopeus oli interventioon osallistuneilla 150 prosenttia parempi kuin muilla.

– Tutkimus osoitti, että muistitoimintoihin voi vaikuttaa monitahoisella elämäntapainterventiolla ja vielä vanhallakin iällä. Monet pitivät osallistumista myönteisenä kokemuksena, mikä on tärkeää, sillä tavoitteena on saada tästä paketti käytäntöön sovellettavaksi.

Tutkimuksen osallistujia seurataan seitsemän vuotta ja tuloksia tarkastellaan myös osana laajempaa kansainvälistä tutkimuskokonaisuutta. – Sen jälkeen toivottavasti pystymme arvioimaan paremmin, paljonko muistisairauksista on ehkäistävissä. Nyt ajatellaan, että kolmasosa kaikista tapauksista voitaisiin ehkäistä.

Laihdutuksesta on hyötyä, mutta lihavakin voi olla terve

Myös tyypin 2 diabetesta voidaan tehokkaasti ehkäistä elämäntapamuutoksin, muistutti Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Matti Uusitupa Kansanterveyspäivillä. Kuopiolaiseen DPS-tutkimukseen osallistuneista kaikilla oli tutkimuksen alkaessa diabeteksen esiaste, mutta tehostettuun ravitsemus- ja liikuntaohjaukseen osallistuneilla sairastumisriski oli 58 prosenttia pienempi kuin muilla kolmen vuoden seurannassa ja yhä 40 prosenttia pienempi 13 vuoden seurannassa.

– Viiden prosentin pudottaminen painosta laski sairastumisriskiä peräti 70 prosentin verran. Liikunnalla voi puolittaa diabetesriskin ilman painonpudotustakin. Elämäntapamuutosten teho diabeteksen ehkäisyssä on huomattavasti suurempi kuin parhaan käytössä olevan lääkityksen.

Yksi tekijä diabeteksen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden taustalla on niin sanottu ektooppinen rasva eli rasva, joka kertyy muualle kuin varsinaiseen rasvakudokseen, esimerkiksi sisäelimiin, lihaksiin ja sydämeen. Tutkijoita kiinnostaakin, miksi näin käy ja miten ektooppisen rasvan kertymistä voitaisiin ehkäistä.

Tutkija Jarna Hannukainen Turun yliopiston PET-keskuksesta kertoi, että liikunnan on havaittu vähentävän ektooppisen rasvan kertymistä. Meneillään olevassa tutkimuksessa jo kahden viikon liikuntaharjoittelun on havaittu myös parantavan elimistön insuliiniherkkyyttä.

Hannukainen muistutti, etteivät kaikki liikapainoiset ole sairaita. – Useita liikapainoon liittyviä riskejä voi vähentää liikunnalla. Monet liikapainoiset laihduttavat ja lihovat toistuvasti ja menettävät nopean laihdutuksen myötä lihasmassaa. Haluaisin keskustelua siitä, olisiko joillekin liikapainoisille parempi ratkaisu luopua normaalipainon tavoittelusta ja panostaa sen sijaan hyvin suunniteltuun, säännölliseen liikuntaharrastukseen.

Teksti: Ulla Kaltiala

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin