Kotitalousopettaja on myös kansanterveyden edistäjä

– Kotitalousopettajat tekevät koko yhteiskunnan kannalta merkittävää työtä. He opettavat nuorille kotitalouden voimavarojen jakamista terveyttä edistävällä tavalla. Kotitalousopettajat ovat myös jalkauttaneet ravitsemussuositukset esimerkillisesti koko kansan tietoisuuteen, toteaa kotitaloustieteen ma. professori Irja Haapala-Biggs.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) myönsi marraskuun alussa vuoden 2014 Kansanterveyspalkinnon Kotitalousopettajien liitolle ja Marttaliitolle. Perusteluina oli, että molemmat järjestöt ovat uraauurtavasti edistäneet suomalaisten terveellisiä elintapoja ja tukeneet jo vuosikymmenten ajan toiminnallaan suomalaista ravitsemuspolitiikkaa sekä jalkauttaneet ajankohtaisia ravitsemussuosituksia ja ohjeita.

– Kotitalousopettajat todella ansaitsevat tämän tunnustuspalkinnon. On tärkeää, että kotitalousopettajien rooli kansanterveyden edistäjänä tulee tätä kautta tunnistetuksi, kertaa Haapala-Biggs tuntojaan palkinnosta.

Haapala-Biggs korostaa, että kotitaloustunneilla opitun aineksen omaksuminen nuorille on yleensä helppoa, koska opittavat asiat ovat osa nuorten omaa arkea. Oppilaat paneutuvat opinnoissa ruoka- ja ravitsemusosaamisen lisäksi kuluttajaosaamiseen ja asumiseen liittyviin tietoihin ja taitoihin.

– Suomalaiset nuoret siirtyvät omaan kotitalouteensa hyvin nuorina, joten terveyden edistämisen kannalta on erittäin tärkeää, että heillä on tähän tarvittavat tiedot ja käytännön taidot. Nykyisen valtavan tieto- ja tuotemäärän keskellä nuorten on opittava jo varhain tekemään omaa terveyttään koskevia valintoja ja hankintapäätöksiä.

Itä-Suomen yliopistossa huomioidaan yhteiskunnalliset tarpeet

Itä-Suomen yliopistossa kotitalousopettajien koulutuksen uudessa opintosuunnitelmassa painotetaan eheyttävää opetusta eli opetusta, jossa kahden oppiaineen rajat hämärtyvät, ja niiden opetus voi olla samanaikaista.

– Taustalla on ajatus siitä, että kotitalous käytännönläheisenä ja toiminnallisena oppiaineena auttaa ymmärryksen kehittymisessä, kun opittavana on abstrakteja tai käsitteellisiä asioita. Kotitalouden oppiaineeseen voidaan yhdistää hyvin monia koulussa opetettavia aineita.

Itä-Suomen yliopiston kotitalousopettajien koulutuksessa on huomioitu myös väestön ikääntymisen aiheuttamat paineet. Opintoihin on lisätty muun muassa elämänkaariajattelua, koska väestön ikääntyminen vaikuttaa myös niihin taitoihin, joita kotitalouksissa tullaan tarvitsemaan. Asenteet ikäihmisten parissa työskentelyyn ovatkin Haapala-Biggsin mukaan muuttuneet opiskelijoiden joukossa selkeästi positiivisempaan suuntaan.

Kotitalousopettajankoulutuksen hakijamäärät ovat lisääntyneet vuodesta 1997 lähtien, ja hakijoita Itä-Suomen yliopiston kotitalousopettajakoulutukseen on tällä hetkellä vuosittain jo yli 300. Opiskelijoita otetaan vuosittain sisään 34, joten joka 11. hakija pääsee opiskelemaan tätä yhä suositumpaa alaa.


Lisätietoja:
Professori Irja Haapala-Biggs, p. 050 340 3745, irja.haapala(at)uef.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin