Koneen säätiöltä yli miljoona euroa Itä-Suomen yliopistolle

Koneen säätiö myönsi Itä-Suomen yliopiston tutkijoille ja tutkimushankkeille rahoitusta yhteensä 1 044 116 euroa. Tutkijastipendin sai viisitoista tutkijaa, minkä lisäksi rahoitettiin viittä tutkimushanketta. Kaikkiaan Koneen säätiö jakoi tänä vuonna 21,3 miljoonaa euroa apurahoja tieteen ja taiteen rohkeiden avausten tukemiseksi.

Suurimmat yksittäiset apurahat Itä-Suomen yliopistossa saivat humanistinen osasto (251 965 euroa) ja venäjän kielen professori Lea Siilinin johtama työryhmä (152 975 euroa).

Humanistisen osaston tutkimushankkeen tavoitteena on tarjota nykyaikaista, yliopistollista kääntäjänkoulutusta karjalan kääntäjille ja nostaa kääntäminen elvytystutkimuksen kohteeksi ja elvytys käännöstieteellisen tutkimuksen osaksi. Hanke kohdistuu uhanalaisen karjalan kielen elvyttämiseen ja elvytysprosessin tutkimukseen kääntämisen näkökulmasta.

Myös Siilinin työryhmä tähtää karjalan kielen elvyttämiseen Vertaileva karjalan kielen kielioppi. Tutkimus karjalan kielen eri varieteetteja yhdistävistä ja erottavista morfologisista piirteistä -tutkimushankkeessaan. Karjalan kieli halutaan toimivaksi käyttökieleksi kahta kautta. Ensimmäisenä tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa karjalan kielen eri varieteetteja yhdistävistä ja erottavista kieliopillisista piirteistä. Toinen osa taas liittyy kieli- ja asenneilmaston muokkaamiseen puhujayhteisössä niin että karjalan kielen puhujat rohkenevat vaatia oikeutta käyttää omaa kieltään yhteiskunnassa.

Tutkijastipendin saaneet tutkijat

Filosofian tohtori, kauppatieteiden tohtori, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Johanna Ahopelto sai 42 000 euron jatkorahoituksen tutkimukseen Ammatillinen yhdistystoiminta klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan. Siinä selvitetään ja analysoidaan koulutustaustaisen yhdistystoiminnan kehitystä voittoa tavoittelemattomissa, vapaaehtoisvoimin ylläpidetyissä verkostoissa ja sitä sosiaalista pääomaa, jota tällaisessa toiminnassa voidaan kartuttaa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisen median luomia mahdollisuuksia ja uhkia perinteiselle yhdistystoiminnalle.

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Ashraful Alam sai 31 200 euroa tutkimukseen Effects of intensive forest management and harvesting on regional level forest biomass production and climate change mitigation potential in Finland. Työssä tutkitaan ekosysteemimallin ja elinkaariarvioinnin avulla, minkälainen metsänhoito lisää hiilen sitomista metsään, ja kuinka paljon fossiilisten materiaalien ja energialähteiden käytön korvaaminen metsäbiomassalla voisi vähentää hiilipäästöjä.

Filosofian tohtori Driss Habti sai 31 200 euron jatkorahoituksen tutkimukseen Career Mobility of Russian Healthcare Professionals in Finland: Trends, Patterns and Effects. Siinä selvitetään Suomessa työskentelevien venäläisten lääkäreiden ja sairaanhoitajien uraliikkuvuutta ja sen seurauksia.

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Pradipta Halder sai 15 600 euroa tutkimukseen Understanding the socio-environmental determinants in the use of bioenergy in Finland and India – divergence or convergence in cross-national contexts? Tutkimuksessa pyritään tarkentamaan nykykäsitystämme suomalaisten ja intialaisten oppilaiden ja opettajien tiedoista, käsityksistä, asenteista ja aikomuksista käyttää bioenergiaa. Tutkimus tarjoaa uusia tapoja tarkastella tulevia bioenergian käyttöä edistäviä toimenpiteitä Suomessa ja Intiassa.

Filosofian tohtori Jaakko Haverinen sai 31 200 euroa tutkimukseen Sinilevämyrkytyksen mekanismit kaloilla ja ravuilla. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää kalojen ja rapujen todelliset herkkyydet saksitoksiinin kaltaisille sinilevän muodostamille myrkyille solu- ja molekyylibiologisin menetelmien avulla. Tutkimustietoa sinilevämyrkkyjen vaikutusmekanismeista tarvitaan, jotta voidaan ratkaista sinilevistä vesistöihin koituvia moninaisia ympäristö- ja terveysongelmia.

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Aino Hämäläinen sai 27 600 euroa tutkimukseen Energiapuun korjuun vaikutukset metsälajistoon: epifyyttijäkälät. Tavoitteena on selvittää, miten kantojen ja hakkuutähteiden korjuu päätehakkuualoilta energiantuotantoa varten vaikuttaa metsien jäkälälajistoon.

Filosofian tohtori Virpi Kaukio sai 31 200 euroa post doc -tutkimukseen Hajuaistin ympäristöt. Miten hajut koetaan ja mikä merkitys niillä on ympäristösuhteelle?. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten hajut koetaan ja mikä merkitys niillä on ympäristösuhteelle. Tutkimus nostaa esiin väheksytyn aiheen ja osoittaa, että hajuaistilla on suurempi rooli ympäristön kokemisessa mielekkääksi kuin on luultu.

Filosofian tohtori Pekka Kilpeläinen sai 31 200 euroa jatkorahoitusta post doc -tutkimukseen The memory of slavery reconfigured: Strategies of representation and resolution in contemporary African American fiction, jossa tarkastellaan orjuuden traumaattisen historian ilmentymiä ja kuvitteellisia ratkaisuja afrikkalaisamerikkalaisessa nykykirjallisuudessa.

Filosofian maisteri Jarkko Koukkunen sai 27 600 euroa rahoitusta väitöstutkimukseen Poltetun maan taktiikan käyttö talvissodassa 1939–1940. Tutkimuksessa selvitetään, miten suomalaiset joukot sovelsivat poltetun maan taktiikkaa talvisodassa itärajan taistelualueilla.

Valtiotieteen maisteri, Master of Arts Saara Kupsala sai 20 700 euroa rahoitusta väitöstutkimukseen Tuotantoeläinten hyvinvointi ja moraalinen asema: Tutkimus kansalaisten käsityksistä. Siinä analysoidaan kriittisesti eläinten moraalisen arvon määrittelyyn vaikuttavia tekijöitä.

Filosofian tohtori Kati Parppei sai 42 000 euroa tutkimukseen The First National Effort – The Battle of Kulikovo Refought. Tutkimuksessa jäljitetään 1400-luvulta nykypäivään sitä aatteellista ja poliittista prosessia, jonka myötä vuonna 1380 käyty Kulikovon taistelu sai venäläiskansallisessa historia-ajattelussa liki apokalyptisen käännekohdan aseman.

Tutkija Surendra Pradhan sai 31 200 euroa tutkimukseen Recovery and reuse of plant nutrients from human urin. Tutkimuksessa selvitetään ihmisvirtsan käyttöä kasviravinteena.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Nora Schuurman sai 31 200 euroa tutkimukseen Eläimen kuolema: käsitykset, kokemukset ja käytännöt. Tutkimuksessa tarkastellaan eläinten, erityisesti lemmikkien ja hevosten, kuolemaan liittyviä käsityksiä, käytäntöjä ja kokemuksia Suomessa.

Dosentti Marja Sorvari sai 42 000 euroa tutkimukseen Venäläisen nykykirjallisuuden välitilat. Tutkimus tarkastelee venäläisessä kirjallisuudessa viime vuosikymmeninä julkaistuja romaaneja, joiden teemat liittyvät erilaisiin välitiloihin. Niiden kautta tarkastellaan, miten Venäjällä työstetään viime vuosisadan vaihteessa tapahtunutta arvomaailman muutosta, kun totutut kulttuurin rajanvedot ja määritelmät hyvästä elämästä ja yksilön tehtävästä ja roolista yhteiskunnassa joutuivat liikkeeseen.

Apurahatutkija Milla Uusitupa sai 27 600 euroa kieliohjelmaan Yksikön 2. ja 3. persoonan avoin käyttö rajakarjalaismurteissa. Siinä tarkastellaan rajakarjalaismurteiden persoonajärjestelmää ja erityisesti sellaisia rakenteita, joilla ei puhuta kenestäkään erityisestä henkilöstä vaan viitataan avoimemmin tietynlaisessa tilanteessa tai tilassa oleviin.

Rahoitetut tutkimushankkeet

Dosentti, valtiotieteiden tohtori Anna-Maija Castrénin johtama tutkimushanke Avioliittoperheen tuolla puolen: analyysi avioliiton ulkopuolella syntyneitten vauvojen perhesuhteista sai 50 965 euron rahoituksen. Siinä tutkitaan vauvojen perhesuhteita tilanteissa, kun äiti ei ole avioliitossa ja isyys vahvistetaan viranomaismenettelyllä. Tutkimuksessa pyritään saamaan käsitys virallista tilastointia pakenevien perhetilanteiden moninaisuudesta ja erittelemään perhemuotojen kehityksen tulevia suuntia suomalaisessa yhteiskunnassa.

Professori Alfred Colpaertin johtama tutkimushanke Oral histories, places of memories and local identities in the Caprivi Region, Namibia sai 79 711 euron jatkoapurahan. Hankkeessa kootaan paikallista muistitietoa arkoihin geo-poliittisiin paikkoihin liittyvistä sekä paikallisille ihmisille historiallisesti merkittävistä tapahtumista ja ilmiöistä. Tutkimus on Itä-Suomen ja Namibian yliopistojen yhteistyöhanke.

Yliopistotutkija, filosofian tohtori Jarkko Akkasen johtama tutkimushanke Kaivosteollisuuden vaikutuspiirissä olevien vesistöjen pohjasedimenttien riskinarviointi ja paikanpäällä tehtävä kunnostus sai 45 000 euron jatkoapurahan. Pilaantuneiden sedimenttien riskinarviointi ja kunnostus on haastavaa sekä kallista. Hankkeen tarkoituksena onkin vertailla ja kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida metallipitoisten kaivosten alapuolisten vesistöjen pohjasedimenttiin päätyneiden metallien ekologisia riskejä. Lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia käyttää raskasmetalleja sitovia materiaaleja pilaantuneiden sedimenttien kunnostamisessa.

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin