Kattavat rokotusohjelmat ovat ehkäisseet epilepsiaa Suomessa

– Lasten epilepsiatapauksia on onnistuttu Suomessa vähentämään kattavilla rokotusohjelmilla. Monet rokottein ehkäistävät taudit, kuten hinkuyskä, tuhkarokko, sikotauti ja aivokalvontulehdus voivat johtaa vaikeisiin aivotulehduksiin, jotka puolestaan altistavat epilepsialle, Itä-Suomen yliopiston kliinisen epileptologian professori Reetta Kälviäinen kertoo.

Pitkään kuitenkin keskusteltiin siitä, voisivatko rokotteet itse asiassa altistaa epilepsialle.

– Nykytiedon mukaan eivät voi. Rokotuksen nostama kuume voi kuitenkin tuoda oireet esiin lapsella, joka on jo sairastumassa epilepsiaan, sanoo professori Helen Cross UCL-instituutista ja Great Ormond Streetin lastensairaalasta Lontoosta. Cross luennoi aiheesta 4.–5. huhtikuuta järjestetyssä Kuopion seitsemännessä Epilepsiasymposiumissa.

Esimerkiksi hinkuyskärokotteen tultua aikoinaan käyttöön havaittiin, että joillekin rokotteen saaneille kehittyi vaikea lapsuusiän epilepsiaoireyhtymä, enkefalopatia. Sittemmin havaittiin että vastaava oireyhtymä saattoi ilmetä myös ilman rokotusta, usein kuumeen yhteydessä. Viime vuosien tutkimus on osoittanut, että valtaosa rokotteen jälkeen sairastuneista oli epilepsiaoireyhtymälle altistavan SCNIA-geenimutaation kantajia.

Crossin mukaan suurin osa lasten epilepsioista todetaan ensimmäisen ikävuoden aikana, jolloin lapsi saa myös useita rokotteita. – Siksi vanhemmat voivat luulla, että rokotteet olisivat sairastumisen syy.

Epilepsia voi johtua geeneistä, aivojen rakenteesta tai kehittyä aivovaurion seurauksena. Aina syy ei selviä. Rokotusta seuraava kuume voi lapsella tuoda esiin epilepsiataipumuksen, mutta rokotus ei aiheuta sairautta eikä muuta taudin kulkua. Kuumereaktio saattaa altistaa myös tavallisille kuumekouristuksille, mutta tämä ei lisää myöhemmän epilepsian riskiä.

Isossa-Britanniassa rokotteiden pelko johti 1970-luvulla siihen, että hinkuyskää vastaan rokotettujen lasten osuus laski 80 prosentista 30 prosenttiin ikäluokasta. – Siitä seurasi paha hinkuyskäepidemia, jonka seurauksena myös epilepsian esiintyvyys kasvoi.

– Rokotteita ei siis missään tapauksessa kannata jättää ottamatta, Cross toteaa.

Soluhoidoilla epilepsia voidaan ehkä vielä parantaa

Symposiumiin kutsuttiin luennoimaan myös epilepsian soluhoitojen uranuurtaja, professori Scott Baraban Etelä-Kalifornian yliopistosta San Fransiscosta. Esimerkiksi aivovaurion aiheuttaman epilepsian kehittyminen voitaisiin ehkä tulevaisuudessa ehkäistä soluhoidolla. Barabanin hiirimalleilla tehdyissä tutkimuksissa on saatu aivoihin siirretyt hermosolujen esiasteet erilaistumaan hermoimpulssin kulkua hidastaviksi, inhibitorisiksi hermosoluiksi ja näin estämään epilepsian kehittyminen.

– Näyttää siltä, että tällaisella hoidolla voitaisiin sekä pitää kohtaukset poissa että parantaa epilepsian liitännäisoireita, kuten muistihäiriöitä, epilepsiatyypistä riippumatta. Siirretyt solut ovat myös toimineet pitkään.

Uusia hermosoluja erilaistetaan kantasoluista, joita voidaan nykyisin valmistaa myös potilaan omasta ihosta. – Eläinmalleista on kuitenkin vielä pitkä matka ihmisille sopiviin soluhoitoihin. Toisaalta kantasoluteknologian nopea kehitys voi yllättää. Toivoa on, Baraban sanoo.

Professori Helen Cross (vas.). professori Scott Baraban ja akatemiaprofessori Asla Pitkänen Kuopion Epilepsiasymposiumin lehdistötilaisuudessa.

Kuopion Epilepsiasymposiumiin osallistui noin 200 neurologia, lastenneurologia ja epilepsiatutkijaa Suomesta ja ulkomailta. Kuopion Musiikkikeskuksella järjestettävään tieteelliseen symposiumiin kutsuttiin 15 merkittävää ulkomaista luennoitsijaa ja aiheet kattoivat laajan läpileikkauksen modernin epileptologian eri aloilta. Ohjelmassa oli myös osallistujien tieteellisiä esityksiä suullisina esityksinä ja postereina. Symposiumia edelsi perjantaina aamupäivällä kurssi neurologisen hätätilanteen eli pitkittyneen epileptisen kohtauksen diagnostiikasta ja hoidosta. Lauantaina symposiumissa jaettiin Vaajasalon säätiön ja Epilepsiatutkimussäätiön apurahat.

Symposiumin järjestivät Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala, Suomen Epilepsiaseura ja Suomen Epilepsialiitto.

Lisätietoja:

Akatemiaprofessori Asla Pitkänen, asla.pitkanen (at) uef.fi, p. 050 517 2091 Professori Reetta Kälviäinen, reetta.kalviainen (at) kuh.fi, p. 040 583 9249 Symposiumin ohjelma: http://www.uef.fi/en/kuopioepilepsysymposium

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin