Kansainväliset maisteriohjelmat toimivat toivotulla tavalla

Filosofisessa tiedekunnassa on tällä hetkellä kansainvälisten maisteriohjelmien osalta hyvä tilanne. Opiskelijat ovat löytäneet tarjolla olevat koulutusohjelmat, ja ensimmäiset valmistuneet ovat siirtyneet jo maailmalle.

– Osa opiskelijoista siirtyy valmistumisensa jälkeen kotimaahansa ja osaa jää luomaan kasvatustieteeseen liittyvää uraa tänne, muotoilee aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen.

Manninen on vastuuhenkilönä Educational Sciences -maisteriohjelman aikuiskasvatustieteen suuntautumisvaihtoehdossa (Lifelong Learning and Adult Education). Ohjelmasta valmistui juuri ensimmäinen opiskelija, yhdysvaltalainen Carlton Brown. Hän palasi takaisin kotimaahansa jatkamaan uraansa.

– Opinnoista hyötyy opiskelijan kautta joko Suomi tai muu maailma. Emme halua ohjelman puitteissa ohjata opiskelijoita joko jäämään Suomeen tai viemään tietoutta esimerkiksi kotimaahansa. Se on jokaisen oma valinta.

Suomen ja Yhdysvaltojen erot

Brownin pro gradu -tutkielma käsitteli Suomen ja Yhdysvaltojen koulutuspoliittisia eroja. Tavoitteet ovat näissä maissa hyvin erilaisia. Manninen kertoo, että tutkimusaihe on uusi ja mielenkiintoinen.

– Tällaista vertailua ei ole aiemmin tehty. Tutkimuksessa nousivat hyvin esiin kummankin maan tavoitteet. Suomessa koulutus ei riipu taloudellisesta asemasta, vaan kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin itse tahtoo. Yhdysvalloissa taas tilanne on täysin päinvastainen.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että Yhdysvalloissa tavoitteena on nostaa huippuyksilöt esiin ja panostaa eniten heidän tukemiseensa.

– Suomen malli on ehdottomasti parempi ja hyvinvointimme turva. Näkyyhän se eri mittareillakin mitattuna, PISA yhtenä esimerkkinä.

Kustannustehokasta toimintaa

Manninen on iloinen siitä, että opiskelijat ovat löytäneet kv-maisteriohjelmat, ja opinnot voidaan sujuvasti hoitaa sekä läsnä olemalla mutta osin myös verkossa. Läsnäoloa vaaditaan noin puolet lukuvuodesta, joten se helpottaa monen ulkomaalaisen osallistumista ohjelmiin.

– Tämä on myös kustannustehokasta siinä mielessä, että nämä aikuiskasvatustieteen opinnot ovat täysin samanlaisia myös suomenkielisille opiskelijoille.

Myös Erasmus-vaihdossa olevat opiskelijat voivat osallistua opintoihin.

– Suomenkielistenkin joukossa meillä on paljon aikuisia opiskelijoita, jotka saattavat käydä töissä ja asua muualla. Opiskelut pitää järjestää siis heillekin sopivaan muotoon.

Manninen on muutenkin sitä mieltä, että monimuoto-opinnot ovat joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin perinteinen luentojen ja tentin yhdistelmä. 

Hakijamäärät kasvussa

Educational Sciences -maisteriohjelma sulkee sateenvarjonsa alle kolme suuntautumisvaihtoehtoa. Tiedekunnan opintopäällikkö Satu Kouki kertoo, että kv-maisteriohjelmia löytyy nyt sekä humanistiselta että kasvatustieteelliseltä puolelta.

– Tämänhetkinen lukumäärä on hyvä. Meillä ei ole tarvetta lisätä maisteriohjelmien määrää, vaan panostaa ennemminkin niihin, joita meillä nyt on.

Markkinointi on toiminut hyvin, sillä hakijamäärät ovat kasvussa. Tiedekunnassa on tehty tietoinen päätös siitä, ettei esimerkiksi jokaiselle kasvatustieteen suuntautumisvaihtoehdolle perusteta omaa ohjelmaansa, vaan ne niputetaan yhden ohjelman alle. Kuten Educational Sciences -ohjelmassa on tehty.

– Aikaa käynnistelytyöhön on mennyt, mutta viimeinkin työ alkaa tuottaa tulosta. Olemme tilanteeseen tyytyväisiä, Kouki summaa.

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin