Kalan luonne ennustaa alttiutta tulla kalastetuksi

Kalan luonne vaikuttaa sen alttiuteen tulla kalastetuksi, osoittaa Itä-Suomen yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kokeellinen tutkimus. Maailmanlaajuisesti uudentyyppisessä tutkimuksessa selvitettiin taimenen tavanomaisten viljelypoikasten ja virikemenetelmällä kasvatettujen poikasten käyttäytymistä ja kalastusalttiutta. Tulosten perusteella voidaan ennustaa, että kalastus muokkaa kalojen perinnöllisiä käyttäytymisominaisuuksia. Tutkimus tehtiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Paltamon yksikössä. Jo aiemmin on osoitettu, että voimakkaasti kalastettujen kantojen kalat tulevat sukukypsiksi tavallista nuorempina ja usein myös kasvavat hitaammin kuin esivanhempansa.

Tutkimuksessa havaittiin, että kokeellisessa tilanteessa luonnonmukaisiin virtavesiuomiin siirrettyjen taimenten käyttäytymisessä oli yksilöllisiä eroja. Erot, joita todettiin erityisesti kalojen aktiivisuudessa pian siirron jälkeen, ennustivat kalojen alttiutta tulla kalastetuiksi kokeellisessa kalastustilanteessa. Kokeessa taimenia perhokalastettiin altaista eri tiheyksissä.

Taimenet olivat sitä alttiimpia kalastukselle, mitä aktiivisempia ne olivat tutkimaan uutta ympäristöä käyttäytymiskokeessa. Sen sijaan taimenen koko tai yksilöiden väliset erot uintiaktiivisuudessa koko kokeen aikana eivät selittäneet kalastusalttiutta. Yksilöt, jotka eivät oppineet käyttämään tarjolla olevaa ravintoa pitkän käyttäytymiskokeen aikana, ja joiden kunto heikkeni kokeen aikana, olivat kalastukselle alttiimpia kuin hyväkuntoisina säilyneet kalat. Taimenen todennäköisyys tulla kalastetuksi kasvoi yksilömäärän noustessa koekalastusaltaissa.

Virikekasvatuksessa altaat muokataan muistuttamaan enemmän luonnonympäristöä kuin tavanomaisessa kalankasvatuksessa. Altaisiin lisätään suojapaikkoja sekä veden korkeutta, virtausnopeutta ja -suuntaa muutetaan epäsäännöllisesti. Lisäksi ruokaa tarjotaan epäsäännöllisesti. Normaalissa kasvatusympäristössä kasvaneet taimenet olivat virikekaloja aktiivisempia tutkiessaan uutta ympäristöä, ja altistuivat tämän käyttäytymistapansa myötä virikekaloja voimakkaammin kalastukselle. Lisäksi havaittiin, että virikekasvatetut taimenet pystyivät hyödyntämään virtavesiuomissa tarjolla ollutta luonnonravintoa ylläpitääkseen ja jopa parantaakseen kuntoaan kokeen aikana. Tavallisissa altaissa kasvaneilla taimenilla kunto puolestaan heikkeni.

Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksen perusteella luonnollisten elementtien lisääminen laitoskasvatusympäristöön parantaa myöhemmin luontoon istutettavien kalojen selviytymistä, koska virikeympäristössä kalat oppivat etsimään ravintoa ja välttyvät kalastukselta useammin kuin tavanomaisissa oloissa kasvaneet kalat.

Tutkimus on julkaistu elektronisesti Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences -lehdessä: http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/cjfas-2014-0221.

Lisätietoja:

Laura Härkönen, Itä-Suomen yliopisto ja Oulun yliopisto, p. 050 3436 918, laura.harkonen (at) oulu.fi

Anssi Vainikka, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 5695 538, anssi.vainikka (at) uef.fi

Pekka Hyvärinen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, p. 0400 285 506, pekka.hyvarinen (at) rktl.fi

Juuso Paappanen, Itä-Suomen yliopisto, juuspa@student.uef.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin