Jokitutkimuksesta vastauksia tulvien vaikutuksiin

Nykyaikaisen mallinnuksen keinoin tulvaveden liikkeitä pystytään havainnoimaan entistä tarkemmin, mutta suurten tulvien virtaamista on edelleen erittäin vähän tietoa.

Jääpatojen ominaisuuksia pystytään tulevaisuudessa tarkastelemaan aiempaa tarkemmin mallinnuksen keinoin. – Tänä talvena on uutisoitu paljon myös hyydepadoista, ja tavoitteenamme on tutkimuksessa havainnoida myös niitä, Lotsari sanoo.
  – Myös jääpatojen mallintaminen on hankalaa, koska toistaiseksi ei ole saatu riittävästi mittausaineistoa mallien rakentamiseen. Tarvetta kenttämittauksille on siis todella paljon, sanoo geoinformatiikan yliopistolehtori, tutkija Eliisa Lotsari.

Lotsari vetää Suomen akatemian sekä Maj ja Tor Neslingin säätiön rahoittamaa tutkimushanketta, jossa tarkastellaan äärimmäisten ja vuotuisten virtaamien vaikutusta jokien dynamiikkaan. Erilaisiin jokiprosesseihin päästään nyt entistä tarkemmin käsiksi uuden mittaustekniikan avulla.

Virtaamamittareita ja laserkeilausta

Lotsari hyödyntää tutkimuksissaan muun muassa uusia virtaamamittareita sekä laserkeilausta. Niiden avulla saadaan entistä yksityiskohtaisempaa tietoa muun muassa jokiuomien virtaamatilanteista sekä uoman topografiasta. Yhteistyötä tehdään erityisesti Turun yliopiston, Aalto yliopiston, Geodeettisen laitoksen sekä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Mittalaiteet ovat viime vuosina kehittyneet erittäin paljon, ja niitä pystytään nyt soveltamaan entistä monipuolisemmin erilaisissa ympäristöissä.

– Kenttähavaintojen entistä tarkempi saaminen on olennainen avain mallien rakentamiseen, vaikka maailmalla tehdäänkin paljon tutkimusta myös laboratorioihin rakennetuissa keinotekoisissa jokiympäristöissä.

Eliisa Lotsari viihtyy kenttätyössä. Paikallisia asukkaita tutkijoiden käyttämä tekniikka kiinnostaa. – Heillä on hyvä paikallistietämys tulvista, joten olemme kyselleet myös heidän havaintojaan. Kokemäenjoki ja Tenojoki tutkimuskohteina

Lotsarin tutkimuskohteita ovat Kokemäenjoki sekä Tenojoki sivujokineen. Molemmat joet tulivat hänelle tutuiksi jo Turun yliopistoon tehdyssä väitöstutkimuksessa, jossa hän selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta jokien tulvariskiin Suomessa.

– Kokemäenjoella suuret virtaamat näyttäisivät ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lisääntyvän erityisesti talviaikaan, mikä täytyy ottaa huomioon tulvansuojelussa. Tenojoella tulvatilanteet taas vaikuttaisivat hieman pienenevän.

Nyt käynnissä olevassa tutkimuksessa Lotsari pureutuu jokiuomien muutoksiin normaaleissa virtaamatilanteissa eri vuodenaikoina sekä äärimmäisten tilanteiden, kuten sateiden ja jääpatojen aiheuttamiin tulvatilanteisiin.

– Teemme hankkeessa perustutkimusta, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä jokiprosesseista. Tutkimme joen elämää jään kanssa ja ilman jäätä.

Eliisa Lotsari hyödyntää kenttätutkimuksissa uusinta mittaustekniikkaa. Tutkimusta myös Espanjassa ja USAssa

Tutkimusyhteistyötä tehdään Espanjassa ja Yhdysvalloissa. Tutkimuskohteina ovat Euroopan etelärannikolla sijaitseva Rambla de la Viuda sekä arizonalainen Bronco Creek, joilla selvitetään erityisesti sateiden aiheuttamia suuria tulvia.

– Molemmilla tutkimusalueilla on ollut suuria tulvia. Kun näistä jokiprosesseista saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa, sitä voidaan käyttää hyväksi myös muilla vastaavankaltaisilla alueilla muun muassa tulviin varautumisessa, Lotsari sanoo.

Kenttämittausten pohjalta rakennetut mallit voivatkin tulevaisuudessa tarjota arvokasta tietoa tulviin varautumisessa. Niiden avulla voidaan esimerkiksi määrittää, mikä on tulvaveden laajuus tietyllä tulvahetkellä. Näin esimerkiksi kaavoittajat saavat tärkeää tietoa tulvaveden liikkeistä.

– Kun jokiprosessien vaikutuksesta jokiuomaan saadaan tietoa, sitä voidaan käyttää hyödyksi myös päätöksenteossa, Lotsari painottaa.

Teksti: Sari Eskelinen Kuvat: Varpu Heiskanen, Eliisa Lotsari

Haastattelu on julkaistu yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tutkimussivuilla, joilla on ajankohtaista tietoa ja uutisia tiedekunnassa tehtävästä tutkimuksesta.

>> Tutustu yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tutkimussivuihin

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin