Joensuun korkeakoulun punainen maine rakentui ylisuurista odotuksista

Joensuun korkeakoulun maine oli politisoitunut 1970-luvulla. Tuoreen tutkimuksen mukaan sen syntyyn vaikuttivat nuoren korkeakoulun ja paikallisen yhteisön erilaiset odotukset, mielikuvat ja kommunikaatioresurssit. Tutkimuksen perusteella Joensuun korkeakoulun puoluepolitisoiminen näkyi reaktiona uusiin ja vierailta tuntuviin ilmiöihin sekä pyrkimyksenä muokata ne omaan kokemusmaailmaan sopiviksi.

Filosofian maisteri Alina Kuusiston Suomen historian alan lisensiaattitutkimus tuo keskusteluun Joensuun korkeakoulun politisoitumisesta uutta näkökulmaa. Hän tarkastelee tutkimuksessaan, miksi keskustelu korkeakoulusta politisoitui pohjoiskarjalaisessa lehdistössä ja miten lehdistö osaltaan rakensi kuvaa politisoituneesta korkeakoulusta. Tutkimuksessa hahmotetaan keskustelun taustalla olleita yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja koulutuspoliittisia ristiriitoja ja pohditaan, millainen oli nuoren korkeakoulun sekä paikallisen yhteisön ja maakunnan välinen suhde.

Kritiikki kohdistui erityisesti korkeakoulun henkilökuntaan ja opetussisältöihin. Opiskelijapoliittinen toiminta sen sijaan nähtiin normaaliksi ja ajan henkeen kuuluvaksi. Tutkimus tuo esiin korkeakoulun roolin 1970-luvun julkisuudessa: opinahjo ja sen työntekijät olivat maakuntansa edustajia, joiden valvonnan lehdistö isoveliasemassa otti hoitaakseen. Korkeakoulu ylitti juttukynnyksen 1970-luvulla nykyistä yliopistoa huomattavasti helpommin.

Vastakkainasettelu korkeakoulun ja paikallisen yhteisön välillä oli ensinnäkin puoluepoliittinen. Lehdistökeskustelun perusteella eräiden korkeakoululaisten edustama avoin vasemmistolaisuus ei sopinut yhteen paikallisen yhteisön kokoomushenkisen arvomaailman kanssa.

Toiseksi kyse oli kaupungin ja maakunnan asukkaiden korkeakouluun kohdistamista odotuksista. Korkeakoulu nähtiin kehitysalueen tulevaisuuden toivoksi, ei osana kansallista tai kansainvälistä tieteen kenttää. Kolmanneksi keskusteluun vaikutti kasvatuksen ja kasvatustieteiden murros, sillä Itä-Suomen seminaarin vaikutus ja kasvatusihanteet elivät edelleen. Neljäs vastakkainasettelu liittyi akateemisen kulttuurin muutokseen. Joensuun korkeakoulu oli jo ulkoisilta puitteiltaan jotain muuta kuin arvokas ja perinteikäs Helsingin yliopisto osakuntalaitoksineen.

Kuusisto analysoi tutkimuksessaan 292 Karjalaisessa, Karjalan Maassa ja Pohjois-Karjalassa 1969–1975 julkaistua sanomalehtikirjoitusta, joissa käsitellään korkeakoulujen hallinnonuudistusta, opiskelijoiden ja henkilökunnan poliittista toimintaa sekä opetuksen ja tutkimuksen politisoitumista. Kuusisto työstää aiheesta väitöskirjaa. Siinä lisensiaattitutkimuksen aineistoa täydennetään haastatteluilla, jolloin näkökulma laajenee korkeakoulun edustajien ilmiöistä esittämiin tulkintoihin.

Alina Kuusiston Suomen historian lisensiaatintutkimus "Maakunnan ja tieteen välissä – tutkimus Joensuun korkeakoulun politisoitumiskeskustelun diskursseista pohjoiskarjalaisessa lehdistössä 1969–1975" tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 28.5.2014 kello 14.00 salissa M301 (Joensuun kampus).

Lisätietoja: Alina Kuusisto, puh. 050 528 6056, alina.kuusisto(at)gmail.com

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin