Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi apurahoja Itä-Suomen yliopistoon yli 400 000 euroa

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt apurahoja Itä-Suomen yliopistojen tutkijoille yhteensä 446 000 euroa.

Tutkimusjohtaja, LT Anna-Liisa Levonen on saanut Nrf2-transkriptiotekijä syövässä -tutkimustaan varten 300 000 euron apurahan. Rahoituksella tutkitaan Nrf2-tekijän säätelyhäiriön mekanismeja, biologisia vaikutuksia sekä Nrf2-tekijään kohdistuvia hoitoja syövässä. Erityisesti tutkitaan Nrf2-tekijän merkitystä ihmisen yleisimmässä aivosyöpätyypissä, glioblastoomassa, sillä se on ennusteeltaan huono, eikä sille ole tällä hetkellä parantavaa hoitoa. Tutkimus tuo uutta tietoa Nrf2-tekijän merkityksestä ja tekijään kohdentuvien hoitojen vaikutuksista syövässä.  

Nrf2-transkriptiotekijä on keskeinen hapen reaktiivisten yhdisteiden ja vierasainemetaboliittien aiheuttamilta soluvauriolta suojaavien geenien säätelijä, ja tästä syystä se on terveessä kudoksessa syövältä suojaava tekijä. Viime vuosina on kuitenkin havaittu, että Nrf2-tekijän tai sen toimintaa estävän Keap1-proteiinin mutaatiot tai muut geneettiset tai epigeneettiset muutokset voivat johtaa syöpäsoluissa hallitsemattomaan Nrf2-transkriptiotekijän yliaktiivisuuteen, mikä edistää syövän kasvua ja aiheuttaa resistenssiä lääke- ja sädehoidolle. Kuitenkin Nrf2-tekijän säätelyhäiriön yleisyys syövässä, häiriön molekulaariset mekanismit ja seuraukset syöpäsoluissa ovat puutteellisesti tunnettuja.

Seeprakalan sydän mallina ihmisen sydänsairauksille

Professori, FT Matti Vornanen sai 146 600 euron apurahan Validation of zebrafish as a model for human cardiac electrophysiology -tutkimustaan varten. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seeprakalan sydänsolujen sähköfysiologisten ominaisuuksien molekyyligeneettinen tausta, jotta tiedettäisiin tarkasti seeprakalan sydämen sähköisen toiminnan yhtäläisyydet ja erot ihmisen sydämeen. Tämä mahdollistaa seeprakalan sydämen tehokkaan käytön mallina ihmisen sydänsairauksille ja lääkeaineiden kehitystyössä.

Seeprakala on biolääketieteessä paljon käytetty malliorganismi. Seeprakalan sydäntä käytetään tutkimuksessa myös ihmisen sydänsairauksien mallina, koska sen toiminta näyttää monessa suhteessa muistuttavan enemmän ihmisen sydämen toimintaa kuin esimerkiksi hiiren sydän. Jotta seeprakalaa voidaan tehokkaasti käyttää ihmissydämen mallina, täytyy seeprakalan sydämen toiminnan molekylaarinen perusta tuntea tarkasti.

Lisätietoja:
Anna-Liisa Levonen, p. 040 358 9907, anna-liisa.levonen(at)uef.fi
Matti Vornanen, p. 050 442 4478, matti.vornanen(at)uef.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin