Hyvinvointivaltion pohja vuotaa - Leipäjonoissa seisovat eläkeläiset, työttömät ja yksin asuvat

Ruoka-apu on vakiintunut osaksi epävirallista auttamisjärjestelmää. Siihen turvautuu viikoittain yli 20 000 ihmistä. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tutkimuksesta "Kuka seisoo leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa". Tutkimuksen toimittivat VTM Maria Ohisalo ja professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuksessa haastateltiin lähes 3 500 leipäjonossa ollutta eri kaupungeissa.

Leipäjonot ovat yksi suomalaisen huono-osaisuuden ilmentäjistä. Ruokaa hakevat ihmiset ovat selkeästi muuta väestöä huono-osaisempia, luottavat vähemmän viranomaisiin ja muihin ihmisiin ja kokevat hyvinvointinsa heikommaksi. Vanhemmat avunsaajat kokevat ruoanhakemisen nöyryyttävämmäksi kuin nuoremmat. Naisille ja maahanmuuttajille asiakkuus on hieman nöyryyttävämpää kuin miehille ja Suomen kansalaisille.

Ruoka-avussa käyvät ovat pääasiassa eläkeläisiä (38 %) ja työttömiä tai lomautettuja (38 %) ja muuta väestöä iäkkäämpiä: lähes 70 prosenttia vastaajista on yli 46-vuotiaita. He asuvat usein vuokralla (79 %) ja muuhun väestöön nähden useammin yhden aikuisen kotitalouksissa (60 %), ovat harvemmin korkeakoulutettuja ja pääasiassa Suomen kansalaisia (87 %). Ruoka-avussa käy hieman enemmän naisia (52 %).

Suurin osa ruoka-avussa käyvistä ihmisistä saa jotain sosiaaliturvaetuutta. Tuet eivät kuitenkaan riitä kattamaan esimerkiksi korkeita asumisen menoja: joka neljännelle ruokaa hakevalle jää kuussa korkeintaan sata euroa käytettäväksi pakollisten menojen jälkeen ja joka viidennelle ei jää mitään. Vain joka kymmenes leipäjonossa käyvä ei saa lainkaan sosiaaliturvaetuuksia. Nämä ruoka-avun saajat ovat usein pienituloisia työssäkäyviä, joiden talous on vedetty tiukalle. Toisaalta ruoka-avussa näkyy myös sosiaaliturvan alikäyttö: tukia ei haeta tai saada, vaikka niihin olisi oikeutettu.

– Tiedämme nyt paremmin, miksi ihmiset päätyvät ruoka-apuun. Päättäjien on syytä ottaa tiedosta koppi ja järjestää kuntien palveluita niin, että ruoka-avussa käyviä autetaan pois ruoka-avun varasta. Ruokakassi auttaa nälkään, ei huono-osaisuuden syihin, painottaa tutkija Ohisalo.

Tutkimuksessa selvitetään ruoka-avussa käyvien ihmisten sosioekonomista taustaa, palveluiden ja tulonsiirtojen käyttöä, hyvinvointia, luottamusta ja häpeää sekä elämässä pärjäämistä.

>> Kuka seisoo leipäjonossa -tutkimus

Lisätietoja: Tutkija, VTM, Maria Ohisalo, 050 374 4219 maria.ohisalo(at)uef.fi
 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin