Hammaslääkäripäivät: Narskuttelu nakertaa hampaita

Hampaat kuluvat, päätä särkee ja niskaa jomottaa. Syyksi voi paljastua bruksismi eli öinen hampaiden narskuttelu ja hampaiden yhteenpureminen päivisin. Bruksismi on tavallista, ja yleensä sitä voidaan pitää luonnollisena, vaarattomana ilmiönä. Vaikea-asteisena se vaatii kuitenkin hoitoa, kertoo Itä-Suomen yliopiston kliinisen hammashoidon professori Kirsi Sipilä, joka puhuu aiheesta meneillään olevilla Hammaslääkäripäivillä.

Bruksismi on toistuvaa puremalihasten aktiviteettia, johon liittyy hampaiden yhteenpuremista, narskuttelua tai alaleuan jäykistymistä tai työntämistä. Bruksismia voi esiintyä sekä unen aikana että hereillä ollessa. Unibruksausta tapahtuu eniten kevyessä unessa, jossa aivot ovat valmiina nopeaankin heräämiseen. Tutkimusten mukaan vakava-asteista, hoitotoimenpiteitä vaativaa unibruksismia esiintyy noin kymmenellä prosentilla lla ja valveilla tapahtuvaa hampaiden yhteenpuristamista noin 20 prosentilla aikuisväestöstä. Bruksismin esiintyvyydessä ei ole havaittu eroa sukupuolten välillä. Yleisintä bruksismi on nuorilla aikuisilla ja alhaisinta yli 65-vuotiailla.

Hampaiden narskutteluun on useita syitä. Aiemmin erityisesti hampaiden purentahäiriöiden on esitetty aiheuttavan bruksismia, mutta nykyisin bruksismia pidetään enemmänkin keskushermostoperäisenä ilmiönä. Bruksismia aiheuttavat mm. psykososiaaliset tekijät, kuten stressi, neurokemialliset mekanismit, geneettiset tekijät sekä ulkoiset tekijät, kuten esim. tupakointi, runsas alkoholin tai kofeiinin käyttö. Bruksismin varmin diagnostiikka perustuu unilaboratoriossa tehtäviin tutkimuksiin, joissa rekisteröidään puremalihasaktiviteetti sekä muut unen aikana esiintyvät toiminnot. Ongelman voivat paljastaa myös hammaslääkärin kliininen tutkimus tai potilaan kokemat oireet, kuten aamuisin esiintyvä kipu kasvojen ja leukojen alueella sekä alaleuan jäykkyys.

Vakava-asteinen bruksismi voi aiheuttaa erilaisia ongelmia hampaistoon ja purentaan. Unibruksismissa purentavoimat voivat olla isompia kuin hereillä ollessa. Tyypillistä on, että narskuttelijan hampaiden pinnat kuluvat. Myös hampaiden paikat voivat lohkeilla ja irrota, hampaiden kiinnitys voi heikentyä ja potilaalla voi ilmetä erilaisia kasvokipu- ja leukaniveloireita. Tutkimusten perusteella pitkälle edenneen hampaiden kulumisen syynä on narskuttelun ohella usein myös happamien tuotteiden aiheuttama eroosio.  

Vaikean bruksismin hoito on tarpeellista sekä oireiden vähentämiseksi että kudosvaurioiden estämiseksi. Kudosvaurioita voidaan oleellisesti vähentää käyttämällä purentakiskoa nukkuessa. Hampaiden vaurioitumisen estämiseksi voidaan myös tehdä purennan tasapainotushiontaa, jolla kuormitus on mahdollista jakaa hampaistossa mahdollisimman edullisesti. Jos hampaisto on kulunut vaikea-asteisesti, purennan kuntoutushoidolla – esimerkiksi valmistamalla kruunuja tai siltoja hampaistoon – pyritään palauttamaan alkuperäinen hampaan muoto ja purenta. Purennan kuntoutuksen tarve tulee arvioida potilaan tarpeiden mukaan.

Osin hampaiden kuluminen iän myötä on luonnollista, eikä aina vaadi hoitoa, vaan henkilö voi hyvin sopeutua pidemmällekin edenneeseen hampaiden kulumiseen. Hampaiden kulumisen etenemistä voi olla vaikea ennustaa, ja kulumisen kehittymistä on syytä seurata hammaslääkärin vastaanotolla säännöllisin väliajoin.

Hammaslääkäripäivät 2014 järjestetään 20.–22. marraskuuta Helsingissä.

Hammaslääkäripäivien 2014 ohjelma

Lähde: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia

Lisätietoja:

Professori Kirsi Sipilä, Itä-Suomen yliopisto, hammaslääketiede, kirsi.sipila (at) uef.fi, p. 045 136 3867

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin