Elintapojen muutokset ehkäisevät muistisairauksia

Elämäntavoilla ja muistiharjoittelulla voidaan ehkäistä muistihäiriöön sairastumista, osoittaa suomalainen tutkimus. Siinä ovat mukana Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto sekä tutkimusyksiköt Helsingistä, Turusta, Oulusta ja Seinäjoelta.

FINGER-tutkimuksessa havaittiin, että tarjoamalla räätälöityä elintapaohjausta ja kiinnittämällä monipuolisesti huomiota terveellisiin elintapoihin, liikuntaan ja muistiharjoitteluun sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan, voidaan pienentää muistihäiriöiden riskiä ja parantaa ikääntyvien ihmisten muistia ja ajattelutoimintoja.

- Tämä suomalaistutkimus on ainutlaatuinen. Vaikuttaa siltä, että dementian alkamista on mahdollista siirtää. Maailmanlaajuisesti voisi olla mahdollista välttyä miljoonilta dementiatapauksilta, sanoo professori Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimukseen osallistui 1260 kotona asuvaa 60–77-vuotiasta henkilöä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Tutkimukseen osallistuneista 340 henkilöä tutkittiin Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikössä.

Osallistujat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, josta toiselle ryhmälle annettiin tavanomaista elintapaneuvontaa ja toiselle tehostettua elintapaohjausta kahden vuoden ajan. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat saivat elintapaohjausta, joka sisälsi ravitsemusneuvontaa, liikuntaa, muistiharjoittelua, sosiaalista toimintaa sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaa.

- Interventioryhmän henkilöt saivat muun muassa yksilöllisiä neuvoja ruokavalioon ja ohjeita ruokaostoksiin, kertoo Soininen.

Kahden vuoden kuluttua havaittiin, että tehostettua elämäntapaohjausta saaneet henkilöt suoriutuivat paremmin monipuolisesti muistia ja ajattelua mittaavista kokeista. Myös osallistujat olivat tyytyväisiä tutkimukseen ja vain 11 prosenttia heistä keskeytti tutkimuksen. Tutkimus on ensimmäinen satunnaistettu verrokkikoe, joka osoittaa, että kognitiivisia taitojen heikkenemistä on mahdollista ennaltaehkäistä kokonaisvaltaisella elintapaohjauksella ikääntyneiden ihmisten riskiryhmässä.

Tutkimus jatkuu vielä viiden vuoden ajan, jolloin mukana olleiden henkilöiden seuraamista jatketaan. Jatkoseurannan aikana selvitetään erityisesti intervention vaikutuksia Alzheimerin taudin ilmaantumiseen sekä muun muassa elämänlaatuun ja toimintakykyyn.  Lisäksi tehdään kustannusvaikuttavuusanalyysi.

FINGER (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima tutkimus, jota ovat tehneet yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto ja Tukholman Karolinska Institutet.

Tutkimuksen tuloksia esiteltiin ensimmäisen kerran AAIC-konferenssissa (Alzheimer's Association International Conference) Kööpenhaminassa 16.7.2014.

Lisätietoja:

Professori Hilkka Soininen, p. 040 5735 749, hilkka.soininen (at) uef.fi

Tutkimusryhmän johtaja, professori Miia Kivipelto, p. +46 73 9940 922, miia.kivipelto (at) ki.se

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin