Dieettihoidolla suotuisia vaikutuksia Alzheimerin taudin hiirimallissa

Uusien tutkimustulosten mukaan varhain aloitetulla ravitsemushoidolla voitaisiin ehkä hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä. Hiirillä tehdyn tutkimuksen tulokset on julkaistu Journal of Nutritional Biochemistry -lehden helmikuun numerossa. Itä-Suomen yliopiston tutkijoilla oli keskeinen rooli tutkimuksessa, joka toteutettiin osana EU:n rahoittamaa LiPiDiDiet-hanketta.                                                                                   

Nykykäsityksen mukaan Alzheimerin tauti (AT) kehittyy hitaasti, jopa 20 vuoden aikana, ennen ensimmäisten ilmeisten oireiden esiintymistä. Sitä mukaan kuin taudin varhaisdiagnostiikka kehittyy, erittäin polttavaksi lääketieteellinen kysymykseksi tulee, mitä tarjota hoidoksi niille täysin terveille henkilöille, joilla on todettu kohonnut sairastumisriski. Erilaiset ravitsemushoidot näyttävät tässä suhteessa lupaavalta vaihtoehdolta.

Useat epidemiologiset tutkimukset viittaavat siihen, että rasvaisista kaloista saatava omega-3-rasvahappo, dokosaheksaeenihappo (DHA), vähentäisi Alzheimerin taudin riskiä. Kokeellisissa tutkimuksissa DHA:lla on myös havaittu suotuisia, mutta varsin vaatimattomia vaikutuksia useisiin taudin taustalla oleviin prosesseihin. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko DHA-hoidon vaikutusta tehostaa muilla lisäravinteilla.

Tutkimuksessa Alzheimerin taudin perinnöllistä muotoa kantaville siirtogeenisille APP/PS1-naarashiirille ja niiden villityyppisille sisaruksille annettiin lähes koko aikuisiän (5 kk – 13 kk) ajan verrokkirehua, jonka rasvapitoisuutta oli lisätty paremmin vastaaman ihmistyyppistä ruokavaliota. APP/PS1-hiirille annettiin lisäksi kolmea rasvapitoisuudeltaan vastaavaa kalaöljyllä rikastettua rehua: pelkkä kalaöljylisä, kasvissterolilisä tai Fortasyn-ravintolisää, joka sisältää uridiinimonofosfaattia, fosfolipidejä, B-vitamiineja ja antioksidantteja.

Pitkäkestoista paikkamuistia mittaavassa uimasuunnistustestissä APP/PS1-hiiret selviytyivät odotetusti selvästi huonommin kuin villityypin sisaruksensa. Hoitoryhmistä Fortasyn-rehua saaneet siirtogeeniset suorituivat kuitenkin yhtä hyvin kuin villityypin hiiret, kun taas muilla hoidolla ei ollut vaikutusta. Toisaalta hajumuistitehtävässä kaikki hoitodieetit paransivat merkitsevästi APP/PS1-hiirten muistia. Kokeen lopussa analysoitiin aivoihin kertyneen amylodi-beeta-proteiinin määrä. Tässä havaittiin erittäin merkitsevä väheneminen kasvissterolia saaneella ryhmällä, kun taas muilla kokeellisilla dieeteillä ei ollut vaikutusta. Miksi amyloidi-beeta-proteiinin määrään dramaattisesti vaikuttavalla kasvissterolilla ei kuitenkaan nähty positiivista muistivaikutusta uimasuunnistustehtävässä? Yksi selitys löytyi siitä, että tämä dieetti näytti lisäävän paikkamuistin kannalta keskeisen hippokampuksen happiradikaalien muodostumista, kun taas testissä suotuisimmin vaikuttaneella Fortasyn-dieetillä vaikutussuunnta oli päinvastainen.

Tutkimustulos viittaa siihen, että pienetkin muutokset ravinnon koostumuksessa voivat riittävän pitkän ajan kuluessa ja Alzheimerin taudin tautiprosessin varhaisvaiheessa johtaa huomattaviin muutoksiin aivojen metaboliassa ja näkyä muistisuorituksessa. Toisaalta jo pelkkään Alzhaimerin taudin aivoamyloidoosiin liittyy useita tautimekanismeja, joihin kaikkiin yhdellä ainoalla ravintococktaililla tuskin voidaan optimaalisesti vaikuttaa. Tutkijoiden mukaan tulokset kannustavat ehdottomasti jatkamaan Alzheimerin taudin dieettihoitojen kehittämistä.

Tutkittu Fortasyn-ravintolisäseos on käytössä Souvenaid-nimisessä kliinisessä ravintovalmisteessa, joka juuri on tullut Suomen markkinoille. Tämän tutkimuksen perusteella valmistetta voi lämpimästi suositella Alzheimerin tautia potevien hiirten hoitoon, mutta onko se myös yhtä tehokas ihmisillä? Vastaus selviää vuoden kuluttua, kun LipiDiDiet-projektin rinnakkaisesta, Itä-Suomen yliopiston Kliinisen tutkimuskeskuksen aivotutkimusyksikön koordinoimasta potilastutkimuksesta saadaan tuloksia. 

Lisätietoja:

Professori Heikki Tanila, p. +358-40-3552084, Heikki.Tanila (at) uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Special lipid-based diets alleviate cognitive deficits in the APPswe/PS1dE9 transgenic mouse model of Alzheimer's disease independent of brain amyloid deposition

Hennariikka Koivisto1, Marcus O. Grimm, Tatjana L. Rothhaar, Róbert Berkecz, Dieter Lütjohann, Rajsa Giniatullina1, Mari Takalo1, Pasi O. Miettinen1, Hanna-Maija Lahtinen1, Rashid Giniatullin1, Botond Penke, Tamás Janáky, Laus M. Broersen, Tobias Hartmann, Heikki Tanila1,2. Journal of Nutritional Biochemistry 2014; 25: 157–169.

1 A. I. Virtanen –instituutti, Itä-Suomen yliopisto, PL 1627, 70211 Kuopio

2 Neurologian klinikka, Kuopio yliopistollinen sairaala, PL 100, 70029 Kuopio

 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin