Biolääketieteen koulutus tähyää tulevaisuuteen

– Biolääketieteen asiantuntijat ovat yhä tärkeämpi linkki lääketieteen ja luonnontieteiden välillä. Heillä on täysin uudenlaisia tehtäviä tulevaisuuden työmarkkinoilla, totesi Karoliinisen instituutin biolääketieteen koulutusohjelmien johtaja Lars-Arne Haldosen Kuopion vierailullaan.

Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä juhlittiin kolme vuotta sitten käynnistyneen terveyden biotieteiden koulutusohjelman ensimmäisten opiskelijoiden siirtymistä opintojen maisterivaiheeseen. Ajankohtaista on myös ohjelman nimenmuutos terveyden biotieteistä biolääketieteen koulutusohjelmaksi. Haldosen oli juhlapuhujana ja pohti esityksessään, miten alan koulutusta tulisi kehittää muuttuvien työmarkkinoiden tarpeisiin.

Lars-Arne Haldosenin mukaan pohjoismainen biolääketieteen koulutusyhteistyö antaa opiskelijoille lisävalmiuksia kansainväliseen työelämään.

Uudenlaisia osaajia tarvitaan

– Biolääketieteen koulutus yhdistää ainutlaatuisella tavalla luonnontieteiden ja lääketieteen osaamisen. Alan asiantuntijoita tarvitaan niin tutkimuksessa, yrityksissä kuin terveydenhuollossakin. Esimerkiksi potilaiden yksilöllistetty hoito vaatii sekä perehtyneisyyttä sairauksien molekyylitason mekanismeihin että nopeasti kehittyvän teknologian ja tietomassojen hallintaa. Uusiin tutkimus- ja hoitomenetelmiin liittyy myös uusia eettisiä kysymyksiä, kuten kenelle potilaasta kertyvä tieto kuuluu ja kenelle uusia kalliita hoitoja voidaan antaa.

– Koulutuksen on pysyttävä mukana tässä jatkuvassa kehityksessä ja annettava eväitä ongelmien ratkomiseen.

– Alan työmarkkinat ovat kuitenkin muuttuneet huomattavasti. Esimerkiksi lääketeollisuus ei enää tarjoa entisessä määrin pysyviä työpaikkoja, vaan työstä on tullut enemmän projektiluontoista. Biolääketieteestä valmistuvien pitää olla valmiita myymään aktiivisesti osaamistaan ja liikkumaan vaihtelevien työtehtävien välillä. Työskenteleminen globaaleissa tiimeissä on myös arkipäivää.

Haldosenin mukaan biolääketiede on kansainvälinen ala, jolla työllistyminen ulkomaille on helpompaa kuin tiukemmin säädellyissä ammateissa, kuten lääkäreillä. Kansainvälistä uraa pohjustaa koulutuksen englanninkielisyys. Itä-Suomen yliopistossa biolääketieteen opetus on englanniksi maisterivaiheesta alkaen ja Karoliinisessa instituutissa jo opintojen alusta asti.

Karoliininen instituutti keräsi työnantajien näkemyksiä taidoista, joita valmistuvilta biolääketieteen asiantuntijoilta työelämässä odotetaan. Oman alan hallinnan lisäksi tärkeiksi nousivat muun muassa viestinnän, tiimityön, verkostoitumisen, projektinhallinnan ja ongelmanratkaisun taidot. Työelämässä toimivilta biolääketieteen alumneilta puolestaan kysyttiin uratrendeistä. Heidän mukaansa uusia työtehtäviä voi aueta vaikkapa genetiikka- ja terveysneuvonnan, terveysjohtamisen ja lääketieteen teknologian parissa.

Pohjoismaista yhteistyötä

Pohjoismaiset biolääketieteen koulutusohjelmat ovat viime vuosina tehneet yhteistyötä alan opetuksen kehittämisessä ja laadunhallinnassa. Itä-Suomen, Turun, Bergenin ja Kööpenhaminan yliopistojen sekä Karoliinisen instituutin NordBioMedNet-verkosto rakentaa opiskelijoilleen myös yhteisiä opintojaksoja, joissa hyödynnetään jokaisen yliopiston vahvuuksia. Elokuussa järjestettiin ensimmäinen yhteinen intensiivikurssi Turussa. Aiheena oli modernien omiikkateknologioiden käyttö lääkekehityksessä.

– Kesäkoulusta on tarkoitus tehdä pysyvää toimintaa. Yhteistä opetusta voi tulevaisuudessa olla myös verkossa. Näin valmennetaan opiskelijoita oikean työelämän globaaliin, poikkitieteelliseen tiimityöhön.

Juhlapuheen visioiden jälkeen oli aika kääriä hihat. Haldosen jäi muutamaksi päiväksi Kuopioon opettamaan biolääketieteen opiskelijoille posteriesitysten tekoa.

Teksti: Ulla Kaltiala KUva: Raija Törrönen

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin