Apteekit kärsivät lääkkeiden saatavuusongelmista

Tuoreesta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta käy ilmi, että lääkkeiden saatavuusongelmat ovat yleisiä suomalaisissa apteekeissa.  Tutkimukseen osallistuneista apteekeista noin 80 prosentilla saatavuusongelmia esiintyi päivittäin tai lähes päivittäin ja noin 17 prosentilla viikoittain. 

Yleisesti käytettyjen lääkkeiden saatavuudessa ongelmia

Lähes kaikki tukkuliikkeistä jälkitoimitukseen jääneet lääkkeet olivat ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä. 80 prosenttia oli reseptilääkkeitä. Yleisimmin saatavuusongelmia oli hermostoon vaikuttavissa lääkkeissä ja sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeissä. Nämä ovat myös Suomessa yleisimmin käytettyjä ja myydyimpiä lääkkeitä. Yleisimmin seuranta-aikana jälkitoimitukseen jääneet lääkeaineet olivat kipulääke parasetamoli, kolesterolilääke atorvastatiini ja unilääke tematsepaami.

Jälkitoimitukseen jääneistä lääkkeistä 45 prosenttia sisältyi viitehintaan ja näistä noin 40 prosenttia oli viitehinnan halvimpia valmisteita.

Saatavuusongelmien syyt harvoin tiedossa apteekissa

Lähes aina apteekit saivat tiedon lääkkeen saatavuusongelmasta lääketukkukaupasta.  Saatavuusongelman syy voitiin ilmoittaa apteekeille vain 11 prosentissa tapauksista.  Puolessa näistä syyksi ilmoitettiin tuotteen loppuminen maasta tai toimittajilta. Muita syitä olivat tuotanto-ongelmat ja lääketukkukaupasta johtuvat syyt.  Suurimmassa osassa tapauksista apteekit eivät saaneet tietoa siitä, milloin jälkitoimitukseen jäänyt valmiste on uudelleen saatavissa.

Asiakkaat ovat tyytymättömiä, mutta saavat yleensä korvaavan valmisteen

Lääkkeiden saatavuusongelmat aiheuttivat haittaa apteekin toiminnalle kolmasosassa tapauksista. Useimmiten saatavuusongelmat aiheuttivat tyytymättömyyttä asiakkaassa sekä pitkittivät asiakastilannetta.  Suurimmassa osassa tapauksista saatavuuskatkokset eivät aiheuttaneet ongelmia, koska korvaava valmiste oli saatavilla tai tuotetta oli riittävästi varastossa katkoksen ajan. Vain muutamissa tapauksissa asiakas jäi kokonaan ilman lääkettä.

129 apteekkia osallistui tutkimukseen

Tutkimukseen valittiin satunnaisotannalla joka kolmas yksityinen apteekki ja yksi yliopiston apteekin toimipiste.  Apteekkeja pyydettiin raportoimaan kuukauden seurantajakson aikana syksyllä 2013 apteekkien tilauksista jälkitoimitukseen jääneet resepti- ja itsehoitolääkkeet. Lääkevalmisteen perustietojen lisäksi raportoitiin jälkitoimituksen syyt ja ongelmat, joita jälkitoimitus aiheutti apteekeissa. Tutkimukseen osallistui 129 apteekkia eli 66 prosenttia valituista apteekeista. Lopullinen aineisto koostui 3311 seurantalomakkeesta, jotka oli täytetty jälkitoimitukseen jääneistä lääkkeistä. Tutkimukseen osallistuneet apteekit edustivat hyvin kaikkia suomalaisia apteekkeja apteekin koon ja sijainnin mukaan tarkasteltuna. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Health Policy -lehdessä.

Lääkkeiden saatavuusongelmat ovat yleisiä myös kansainvälisesti

Lääkkeiden saatavuusongelmat ovat nousseet kansainväliseen keskusteluun ja niitä on äskettäin käsitelty myös kansainvälisessä lääkealan huippukokouksessa.  Lääkkeiden saatavuusongelmien syiksi on esitetty tuotannollisia tekijöitä, raaka-ainepuutoksia, joidenkin tuotteiden valmistuksen keskittymistä vain yhteen tai muutamaan lääketehtaaseen esimerkiksi fuusioiden vuoksi, varastonhallintaan liittyviä tekijöitä sekä lääkemarkkinoiden kokoa. Pahimmillaan lääkkeiden saatavuusongelmat voivat aiheuttaa muutoksia potilaan lääkitykseen, viivästyttää potilaan saamaa hoitoa sekä estää potilasta saamasta suositusten mukaista hoitoa. Toisinaan voidaan myös joutua valitsemaan lääkehoito, joka on alkuperäistä hoitoa kalliimpi.

Suomessa on käytössä viitehintajärjestelmä

Viitehintajärjestelmässä järjestelmään kuuluville lääkkeille on määritelty ylin hinta eli niin sanottu viitehinta, josta Kela maksaa korvauksen. Viitehinta saadaan lisäämällä ryhmän halvimman valmisteen hintaan 1,50 € alle 40 € maksavilla valmisteilla ja 2 € yli 40 € maksavilla valmisteilla. Lääkkeet, joissa on sama lääkeaine, sama vahvuus ja vastaava pakkauskoko, kuuluvat samaan viitehintaryhmään. Jos lääkärin määräämä lääkevalmiste on viitehinnan ulkopuolella, se voidaan apteekissa vaihtaa vastaavaan valmisteeseen, joka on viitehinnan sisällä. Jos asiakas kieltää lääkkeen vaihdon, hän maksaa viitehinnan ja lääkkeen todellisen hinnan erotuksen. Vaihto voidaan tehdä myös tapauksissa, joissa lääkärin määräämä valmiste on viitehinnan sisällä, mutta sitä ei ole saatavilla.

Lisätietoja:

Professori Riitta Ahonen, puh. 050 3637902, riitta.ahonen(at)uef.fi

Tutkijatohtori Johanna Timonen, puh. 040 8393153, johanna.timonen(at)uef.fi

Itä-Suomen yliopisto

Farmasian laitos

Tutkimusartikkeli: Heiskanen K, Ahonen R, Karttunen P, Kanerva R, Timonen J. Medicine shortages – A study of community pharmacies in Finland, Health Policy (2014), http://dx.doi.org/10.1016/j.healthpol.2014.11.001

 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin