Älypuhelin valvottaa kuudesluokkalaisia

Kuudesluokkalaisten vanhemmilla saattaa olla liian auvoinen käsitys lastensa netinkäytöstä ja nukkumaanmenoajoista, osoitti Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen AHIC-hankkeen ja Nuorten palvelun toteuttama hyvinvointikysely.

Kaikki kyselyyn osallistuneet vanhemmat olivat sitä mieltä, että vanhempien on syytä puuttua lapsensa television katseluun sekä tietokoneen, puhelimen ja tabletin käyttöön. Eri koulujen oppilaista sen sijaan 20–50 prosenttia oli sitä mieltä, etteivät vanhemmat näihin puutu.

– Joko vanhemmat osaavat rajoittaa lasten median käyttöä näiden huomaamatta tai sitten rajoittaminen jää ajatuksen tasolle ja käytännön toimenpiteet puuttuvat, Nuorten Palvelun toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio pohtii.

Kyselyn mukaan kaikki lapset eivät kerro vanhemmilleen rehellisesti netin ja television käytöstään eivätkä kaikki vanhemmat tiedä, mitä ohjelmia lapset katsovat tai mitä he netissä tekevät.

NPolling-tunnin vetäjänä toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio.

Kysely toteutettiin vuorovaikutuksellisella NPolling-menetelmällä, jossa reaaliaikaisen äänestämisen, keskustelun ja tiedon jakamisen avulla voidaan nostaa keskusteluun erilaisia hyvinvointiin liittyviä kokemuksia ja käsityksiä. Tekniikka mahdollistaa vaikeidenkin aiheiden käsittelyn ryhmässä, mutta anonyymisti. Teemoina olivat muun muassa lasten mediakäyttäytyminen, lepo ja valvominen, ystävyyssuhteet, kiusaaminen ja koulupaineet. Kysely oli osa hoitotieteen laitoksen hallinnoimaa AHIC-hanketta, jossa etsitään keinoja lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Pohjois-Karjalassa ja Venäjän Karjalassa. Kyselyyn osallistui kaksi suomalaista ja kaksi venäläistä hankkeen pilottikoulua, joissa järjestettiin lapsille ja vanhemmille eri tilaisuudet. Yhteensä mukana oli 147 lasta ja 49 vanhempaa.

Tekniikka mahdollistaa kokemusten ja näkemysten jakamisen anonyymisti.

Lapset viihtyvät yhteisösivuilla

Keskusteluissa ilmeni, etteivät kaikilla vanhemmilla ole tiedossa esimerkiksi Facebookin ja WhatsAppin ikärajat, 13 ja 16 vuotta. Internetin käyttötavat olivat kyllä suurin piirtein tiedossa. Useimmiten lapset käyttivät yhteisösivuja, mutta tiedostojen lataus ja pelaaminen oli myös tavallista.  Väkivaltapelejäkin pelattiin. Älypuhelimella viestittely kiinnosti suomalaislapsia erityisen paljon. Venäläiset lapset kertoivat käyttävänsä nettiä tiedonhakuun useammin kuin suomalaiset.  

Vanhemmille järjestettiin omat tilaisuudet.

Suurin osa vanhemmista kertoi lasten menevän nukkumaan aikaisemmin kuin vanhemmat. Lähes kaikki muut arvioivat lasten käyvän yöpuulle samaan aikaan kuin he itse. Lapsista joka neljäs kertoi kuitenkin menevänsä nukkumaan vanhempiaan myöhemmin.

– Suljetun oven takana ei ehkä nukutakaan, vaan viestitellään kännykällä. Aamulla ollaan sitten väsyneitä.

Koululaisten tavallinen nukkumaanmenoaika oli heidän kertomansa mukaan klo 22–23 välillä, joten tarpeelliset kymmenen tunnin unet jäivät monelta saamatta. Suomalaisista kuudesluokkalaisista 60 prosenttia kertoi heräävänsä väsyneenä, venäläisistä harvempi. Molemmissa maissa vanhemmat puolestaan arvioivat lastensa aamuista virkeyttä yläkanttiin.

Suomalaisista lapsista suurin osa ei kokenut juuri paineita koulutyön suhteen. Vanhemmat olettivat omien odotustensa aiheuttavan lapsille paineita todellista enemmän.  Sen sijaan venäläisistä koululaisista valtaosa kertoi, että opettajien odotukset aiheuttavat paineita, ja vanhempien käsitykset olivat samansuuntaiset.

Noin puolet kaikista lapsista kertoi kokeneensa kiusaamista. Suomessa vanhemmat arvelivat kiusaamisen vielä yleisemmäksi, Venäjällä taas vain pieni osa arveli lastaan kiusatun. – Kiusaamista kokeneiden määrä tuntui hälyttävän suurelta ja yllättikin, Nuotio toteaa.

– Myös yksinäisyyden kokemus oli hälyttävän yleinen. Kymmenen prosenttia lapsista sanoi, ettei heillä ollut riittävästi ystäviä.

Kyselyn tuloksista on tiedotettu mukana olleille kouluille. Nuorten palvelu toteuttaa vastaavia kyselyjä syksyllä Petroskoissa ja mahdollisesti myös suomalaiskouluissa.

– Tavoitteena on myös saada menetelmästä kiinnostuneita koulutettua menetelmäosaajiksi Venäjän puolelle.

NPolling-menetelmää käytetään jatkuvasti koulu- ja järjestöyhteistyössä. Nuorten Palvelu myös lainaa NPolling -välineistöä nuorten hyvinvointityötä tekeville tahoille, jotka osaavat käyttää tekniikkaa ja sitoutuvat huolehtimaan tietojen ja työn tulosten hyödyntämisestä.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio, p. +0400 916 569, jaakko.nuotio (at) nuortenpalvelu.fi
Nuorten Palvelu ry
www.nuortenpalvelu.fi

Projektipäällikkö Kirsi Bykachev, p. 050 363 4819, kirsi.bykachev (at) uef.fi
Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos
Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC)
www.uef.fi/ahic

 

Teksti: Ulla Kaltiala Kuvat: Varpu Heiskanen

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin