Allergian lääkehoito kehittyy

Tutkijat ovat tunnistaneet lukuisia uusien allergialääkkeiden kehitykseen sopivia kohdemolekyylejä. Allergologian alan arvostetuin lehti, The Journal of Allergy and Clinical Immunology, on julkaissut laajan katsausartikkelin allergian lääkehoidon lähivuosien näkymistä. Laajassa EU-hankkeessa tehdyn katsauksen pääkirjoittaja on ihotautien ja allergologian professori Ilkka Harvima Itä-Suomen yliopistosta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Välittömät allergiset reaktiot ja allergiset taudit, kuten allerginen nuha ja astma sekä nokkosrokko, ovat väestössä hyvin yleisiä. Allergian lääkehoito on jo kauan perustunut väsyttämättömien antihistamiinien eli histamiini H1-reseptorien salpaajien käyttöön, mutta toisinaan on saatu lisäapua kysteinyyli-leukotrieeni-reseptori-1:n salpaajista.

Antihistamiineilla pyritään estämään syöttösolun vapauttaman histamiinin aiheuttamia allergiaoireita. Syöttösolut, joita kutsutaan myös allergiasoluiksi, ovat immuunijärjestelmän soluja, jotka aktivoituvat ympäristön allergeenien vaikutuksesta.

– Osa potilaista ei kuitenkaan hyödy riittävästi edes korkeasta H1-antihistamiini-lääkkeen annoksesta. Tämä on ymmärrettävää, koska syöttösolun aktivoituessa vapautuu lukuisia muitakin voimakkaita välittäjäaineita kuin histamiinia. Lisäksi histamiini voi vaikuttaa muihinkin solupinnan reseptoreihin kuin H1-reseptoriin, Harvima kertoo.

Viime vuosien tieteellinen tutkimus on tunnistanut syöttösoluista lukuisia uusia molekyylejä, jotka voivat olla uusien lääkeaineiden kohteina. Useat niistä ovat jo edenneet potilastutkimuksiin. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi seriiniproteinaasit tryptaasi, kymaasi ja katepsiini G, jotka ovat proteiineja hajottavia entsyymejä, 5-lipoksigenaasia aktivoiva proteiini FLAP, 15-lipoksigenaasi-1, prostaglandiini-D2, ja tulehdusta edistävät sytokiinit, kuten TNF-alfa, IL-4,  IL-6 ja IL-17. Histamiini H4-reseptoriin vaikuttavilla uusilla lääkkeillä tehdään myös potilastutkimuksia. Onkin mahdollista, että lähitulevaisuudessa allergian lääkehoito koostuu H1- ja H4-reseptorisalpaajien yhdistelmästä.

Lukuisia kohdemolekyylejä on tunnistettu myös solun sisältä signaalinvälitysketjuista ja solun henkiinjäämisproteiineista. Näiden molekyylien estäminen voi johtaa solun aktivoitumisen ja välittäjäaineiden vapautumisen estymiseen. Solun pinnalta on tunnistettu erilaisia solua aktivoivia ja aktivoitumista estäviä reseptoreja. Erilaisilla lääkemolekyyleillä on mahdollista vaikuttaa näiden toimintaan ja siten estää solun aktivoituminen ja välittäjäaineiden vapautuminen.

Euroopan Unionin COST-rahoitusta saanut Mast cells and basophils: targets for innovative therapies -hanke on koonnut yhteen eurooppalaisia asiantuntijoita, jotka ovat keskittyneet tunnistamaan uusia lääkekehittelyn kohdemolekyylejä muun muassa allergian hoitoon. Itä-Suomen yliopistosta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta hankkeeseen osallistuu professori Harvima, joka myös koordinoi katsausartikkelin laadintaa.

Lisätietoja:

Professori Ilkka Harvima, ilkka.harvima (at) kuh.fi, p. 044 7172875

Artikkeli:

Ilkka T. Harvima, Francesca Levi-Schaffer, Petr Draber, Sheli Friedman, Iva Polakovicova, Bernhard F. Gibbs, Ulrich Blank, Gunnar Nilsson & Marcus Maurer. Molecular targets on mast cells and basophils for novel therapies. The Journal of Allergy and Clinical Immunology. Published online 25 April 2014. DOI: 10.1016/j.jaci.2014.03.007

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin