Akatemia-rahoitusta 1,1 miljoonaa euroa arktisen alueen ilmastotutkimukseen

Suomen Akatemia myönsi Itä-Suomen yliopistolle yhteensä 1 126 677 euron rahoituksen Arktisen tutkimusohjelman rahoitushaussa. Rahoitusta sai kolme eri tutkimushanketta, joille yhteistä on monitieteisyys ja ongelmalähtöinen lähestymistapa arktisen alueen tutkimukseen.

Kansainvälisen oikeuden professori Kati Kuloveden johtama konsortio, jossa rahoituksen saajana on myös ilmakehän fysiikan ja kemian professori Kari Lehtinen, tutkii, miten lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden sääntelyä arktisilla alueilla voidaan tehostaa. Kasvifysiologian ja bioteknologian professori Elina Oksasen johtama tutkimusryhmä puolestaan selvittää ekologisesti ja taloudellisesti tärkeimpien koivulajien kykyä sopeutua nopeasti muuttuvaan ympäristöön. Aerosolifysiikan apulaisprofessori Annele Virtasen tutkimusryhmä sai rahoitusta projektille, jossa analysoidaan, mitkä hiukkastyypit ovat merkittäviä arktisten pilvien ominaisuuksille. Suomen Akatemian Arktinen tutkimusohjelma vahvistaa pitkäjänteisesti korkeatasoista arktista tutkimusta Suomessa.

Miten noen ja metaanin sääntelyä arktisella alueella voidaan tehostaa?

Monitieteisessä Valkoinen Arktis -hankkeessa kartoitetaan, miten lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden sääntelyä voi tehostaa. Esimerkiksi noella ja metaanilla on lyhyellä aikavälillä merkittävä ilmastoa lämmittävä vaikutus, varsinkin arktisilla alueilla. Lisäksi niillä on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, maatalouteen ja ekosysteemeihin.  

Tutkimuksen perusoletus on, että tehostamalla lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden sääntelyä arktisilla alueilla voidaan saavuttaa huomattavia hyötyjä sekä alueellisesti että maailmanlaajuisesti. Projekti tuottaa lisää tietoa näiden yhdisteiden päästöistä, selvittää niiden alueellisia ja globaaleja vaikutuksia ilmastomallien avulla ja pyrkii löytämään kustannustehokkaita tapoja päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on analysoida, mitkä ovat parhaat oikeudelliset keinot päästövähennysten toteuttamiseksi arktisilla alueilla.

Tutkimushanke yhdistää oikeustiedettä, fysiikkaa sekä ympäristötiedettä ja siinä työskentelee tutkijoita Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden ja sovelletun fysiikan laitoksilta. Valkoinen Arktis: Lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden sääntelyvaihtoehtojen kartoitus arktisilla alueilla -tutkimusta johtaa Itä-Suomen yliopiston professori Kati Kulovesi ja se toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Itä-Suomen yliopisto sai tutkimukselle Suomen Akatemian rahoitusta 489 253 euroa.

Kuinka koivu sopeutuu ilmastonmuutokseen?

Koivulajeihin syventyvässä tutkimuksessa selvitetään, miten nopeasti lämpenevä ilmasto ja muuttuvat vesiolosuhteet muuttavat pohjoisia ekosysteemejä, etenkin metsärajalla kasvavia metsiä. Koska Betula-lajit eli koivut ovat avainasemassa arktisen ekosysteemin muutoksessa, tutkitaan ekologisesti ja taloudellisesti tärkeimpien Betula-lajien kykyä sopeutua nopeasti muuttuvaan ympäristöön ja eri stressitekijöihin. Tutkimusmenetelmät ovat poikkitieteellisiä yhdistäen kenttä- ja laboratoriokokeita, ekofysiologisia ja ekologian tutkimusmenetelmiä, uusia spektrikuvantamistekniikoita ja genomiikkaa.


Tämä projekti tuo uutta tietoa kasvien sopeutumismekanismeista ja niiden säätelystä, edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja arktisen alueen suojelua, sekä mahdollistaa laadukkaampien seurantatekniikoiden kehittämisen. Tehokkaampaa Arktista tutkimusta dominoivien Betula-lajien, spektromiikan ja genomiikan avulla -tutkimusta johtaa Itä-Suomen yliopiston professori Elina Oksanen ja se toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Metla) kanssa. Itä-Suomen yliopisto sai tutkimukselle Suomen Akatemian rahoitusta 458 709 euroa.

Voimistavatko vai rajoittavatko pilvet ilmastonmuutosta arktisella alueella?

Jääkidepilvet ja jäänukleaatio arktisella alueella -projektissa selvitetään, mitkä hiukkastyypit ja miten suurina pitoisuuksina ovat merkittäviä arktisten pilvien ominaisuuksille. Arktinen alue lämpenee noin kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo globaalisti aiheuttaen muutoksia alueen lumi- ja jääpeitteiseen, sekä pinnan ja ilmakehän vuorovaikutukseen. Muutosten suuruutta ennustettaessa erityisen ongelmallisia ovat alueen pilvet, jotka voivat joko rajoittaa tai voimistaa ilmaston muutosta. Pilvien kuvaus ilmastomalleissa on hyvin ongelmallista, ja erityisen hankalaa se on arktisella alueella, jolla pilvipeitteen lisäksi pilvien olomuoto on hyvin merkitsevä. Olomuoto riippuu lämpötilasta ja ilmakehän aerosolihiukkasista, jotka toimivat ytiminä jääkiteiden muodostumiselle.

Projektissa yhdistyvät teoriaosaaminen, kokeellisten mittalaitteiden kehitys sekä ilmastomallintaminen, ja tuloksena parannamme ilmastomallien kykyä simuloida arktista ilmastoa. Näitä malleja käytetään tutkittaessa ihmistoiminnan vaikutusta arktisen alueen ilmastoon. Jääkidepilvet ja jäänukleaatio arktisella alueella -tutkimus toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Itä-Suomen yliopisto sai tutkimukselle Suomen Akatemian rahoitusta 178 715 euroa.

Suomen Akatemian rahoituspäätökset 10.12.2014

Lisätietoja:

Valkoinen Arktis: Lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden sääntelyvaihtoehtojen kartoitus arktisilla alueilla

Kati Kulovesi, p. 050 4392 173, kati.kulovesi (at) uef.fi
Kari Lehtinen, p. 040 8677 844, kari.lehtinen (at) uef.fi

Tehokkaampaa Arktista tutkimusta dominoivien Betula-lajien, spektromiikan ja genomiikan avulla

Elina Oksanen, p. 050 4331 810, elina.oksanen (at) uef.fi

Jääkidepilvet ja jäänukleaatio arktisella alueella

Annele Virtanen, p. 050 3164 118, annele.virtanen (at) uef.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin