2,2 miljoonaa euroa Itä-Suomen yliopiston biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen akatemiahankkeille

Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt yhteensä lähes 2,2  miljoonan euron rahoituksen neljälle Itä-Suomen yliopiston akatemiahankkeelle. Hankkeissa tutkitaan migreenikipua, tilapäisten päästörajoitusten vaikutusta kaupunki-ilman pienhiukkasiin, kasvien puolihaihtuvia yhdisteitä sekä juomaveden mikrobiyhteisöjä. Akatemiahankerahoitus on nelivuotinen.

Uusia lähestymistapoja migreenikivun tutkimukseen

Professori Rashid Giniatullin A.I. Virtanen -instituutista sai noin 500 000 euron rahoituksen akatemiahankkeelle, jossa tutkitaan migreenikivun taustalla olevaa aivokalvojen kiputuntoa uusilla lähestymistavoilla.

Migreeni on yleinen sairaus kehittyneissä maissa, mutta mitkään käytettävistä olevista hoidoista eivät täysin poista päänsärkyä, koska migreenin perusmekanismeja ei vielä ymmärretä tarpeeksi hyvin. Akatemiahankkeessa tutkitaan migreenimekanismeja mittaamalla suoraan aivoja peittävien aivokalvojen hermoista tulevia kipusignaaleja. Aivokalvot sisältävät suuren määrän reaktiivisia syöttösoluja, joiden epäillään laukaisevan migreenikohtauksen. Migreenin mallintamiseksi rotissa annostellaan aivokalvojen pinnalle kemikaaleja, joita tiedetään vapautuvan ihmisen migreenikohtauksen aikana, tai aktivoidaan suoraan aivokuorta. Kallon läpi tapahtuvan kuvantamisen avulla voidaan tarkkailla, mitä aivokalvon verisuonille tapahtuu kokeellisen migreenikohtauksen aikana. Hankkeessa keskitytään tutkimaan kipua tuottavia, solunulkoisen ATP:n aktivoimia kalvoproteiineja, ATP:n aineenvaihduntaa ja syöttösolujen osallisuutta päänsäryssä. Tavoitteena on selvittää migreenikivun perusmekanismeja ja löytää uusia kipulääkkeiden vaikutuskohteita.

Tilapäisten päästörajoitusten vaikutukset kaupunki-ilman pienhiukkasiin

Professori Maija-Riitta Hirvonen ympäristötieteen laitokselta sai lähes 650 000 euron rahoituksen akatemiahankkeelle, jossa tutkitaan tilapäisten päästörajoitusten vaikutusta yhdyskuntailman pienhiukkasten fysikokemiallisiin ja toksikologisiin ominaisuuksiin Nanjinginssa järjestettävien nuorten olympialaisten aikana.

Kaupunki-ilman pienhiukkasia pidetään yhtenä merkittävimmistä ympäristöperäisistä terveyshaitoista. Ne aiheuttavat vuosittain yli 455 000 ennenaikaista kuolintapausta EU:n alueella ja lyhentävät elinikää keskimäärin 5,5 vuodella Pohjois-Kiinassa. Hiukkasten koon ja massan lisäksi myös niiden kemiallisella koostumuksella on merkitystä terveyshaittojen synnyssä.

Pekingin olympialaisten aikana päästöjen rajoittaminen paransi ihmisten terveyttä. Nanjingissa, jossa järjestetään nuorten olympialaiset vuonna 2014, pienhiukkasten vuosittaiset keskimääräiset raja-arvot ylittyvät moninkertaisesti, eikä niiden kemiallista koostumusta täysin tunneta. Tutkimuksen tavoitteena on seurata hiukkasten elinkaarta päästölähteestä terveyshaittoihin kisoja ennen, niiden aikana ja jälkeen.  Hiukkasten päästölähteet määritellään, mallinnetaan niiden leviäminen ja arvioidaan altistuminen. Lisäksi hiukkasista tehdään kokoluokitellut fysikaaliset, kemialliset ja toksikologiset analyysit. Hanke on mukana myös väestötutkimuksissa.

Kasvien puolihaihtuvat yhdisteet ilmastonmuutoksessa ja biologisessa torjunnassa

Professori Jarmo Holopainen ympäristötieteen laitokselta sai noin 580 000 euron rahoituksen akatemiahankkeelle, jossa tarkastellaan kasvien puolihaihtuvien yhdisteiden ja niiden hajoamistuotteiden suojavaikutusta kasvien pinnoilla.

Hankkeen tarkoituksena on selvittää kasvien puolihaihtuvien yhdisteiden (SVOC) ja niiden hapettumistuotteiden ekologista merkitystä ja käyttäytymistä eri ekosysteemeissä. Erityisesti arvioidaan SVOC-yhdisteiden käyttäytymistä ilmaston lämmetessä ja sitä, kuinka lämpeneminen vaikuttaa assosiatiiviseen resistenssiin. SVOC-yhdisteiden käyttäytymistä metsä- ja maatalousekosysteemeissä selvitetään käyttäen malliyhdisteinä seskviterpeenialkoholeja. SVOC-yhdisteiden pidättymis-vapautumismekanismia, sen lämpötilariippuvuutta ja viipymää kasvien lehdillä selvitetään laboratoriossa. Terpeenien ensimmäisen vaiheen hapettumistuotteiden herbivorikarkottavuutta testataan puhtailla yhdisteillä. Lisäksi näitä yhdisteitä kerätään sekundäärisinä aerosoleina ja selvitetään niiden kykyä karkottaa herbivoreja ja estää sienten kasvua. Tuloksia voidaan käyttää ilmastonmuutoksen ympäristövaikutusten arviointiin ja uusien biologisten torjuntakeinojen kehittämiseen kestävää kasvintuotantoa varten.

Uutta tietoa juomaveden mikrobeista

Yliopistotutkija Eila Torvinen ympäristötieteen laitokselta sai noin 440 000 euron rahoituksen akatemiahankkeeseen, jossa tutkimuskohteena on mikrobiyhteisöjen dynamiikka talousveden jakelujärjestelmissä.

DWDSOME-projekti selvittää talousveden jakeluverkostojen mikrobien taudinaiheuttamiskykyyn vaikuttavia tekijöitä ja bakteriofaagien merkitystä mikrobiyhteisöjen rakenteeseen. Tavoitteena  on saada kokonaisvaltainen käsitys juomavedessä esiintyvistä mikrobiyhteisöistä ja niiden välisistä riippuvuussuhteista. Tavoitteiden saavuttamiseksi työryhmä soveltaa uusimpia ja nopeasti kehittyviä molekyylibiologian työvälineitä: syväsekvensointia, sekä bioinformatiikan ja datan louhinnan työkaluja. Bakteeri-, virus- mikrosieni-, arkki- ja alkueläinyhteisöjen rakennetta selvitetään  täydenmittakaavan talousvesilaitosten jakeluverkostoissa. Mikrobien keskinäisten vaikutusten, ympäristötekijöiden sekä desinfioinnin vaikutuksia mikrobiyhteisöjen rakenteeseen selvitään  laboratorio- ja pilot-kokoluokan vesijärjestelmissä. DWDSOME parantaa tietämystämme juomavesien mikrobiologisista uhkista. Tietoa voidaan hyödyntää riskinarvioinnissa sekä pyrittäessä ehkäisemään vesivälitteisiä terveysuhkia. Hanke on konsortio THL:n kanssa ja Itä-Suomen yliopistosta ovat mukana myös professori Mikko Kolehmaisen ja tutkimuspäällikkö Jussi Paanasen tutkimusryhmät.

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta myönsi rahoitusta kaikkiaan 29 akatemiahankkeelle. Toimikunnalle jätettiin viime syyskuussa päättyneessä haussa 222 akatemiahankehakemusta. Hakemuksista rahoitettiin 13 prosenttia ja rahoitukseen käytettiin 14,9 miljoonaa euroa. Lisäksi viidelle hakijalle myönnettiin suunnattua akatemiahankerahoitusta ympäristön pitkäaikaismuutosten tutkimukseen yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. Suunnattuun hakuun jätettiin 46 hakemusta. Hakemuksista rahoitettiin 11 prosenttia.

Lisätietoja Itä-Suomen yliopiston akatemiahankkeista:

Professori Rashid Giniatullin, p. 0403553665, rashid.giniatullin (at) uef.fi

Professori Maija-Riitta Hirvonen, p. 0503525160, maija-riitta.hirvonen (at) uef.fi

Professori Jarmo Holopainen, p. 0403553203, jarmo.holopainen (at) uef.fi

Yliopistotutkija Eila Torvinen, p. 0403553183 eila.torvinen (at) uef.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin