Yrityksiin kohdistuvasta rikollisuudesta ensimmäinen kattava tutkimus

Yrityksiin kohdistuvaa rikollisuutta on tutkittu ensimmäistä kertaa kattavasti. Suomalaisyrityksiin kohdistui kansainvälisesti vertailtuna vähän henkilöstön tekemiä rikoksia, myymälävarkaudet olivat sen sijaan vertailumaita yleisempiä.

Vähittäiskaupan ja teollisuuden toimipaikkoihin kohdistuu monenlaista rikollisuutta, joka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Kaupan toimipaikoista 69 prosenttia ja teollisuustoimipaikoista 26 prosenttia joutui vähintään yhden rikoksen kohteeksi vuoden aikana. Suomalaisiin toimipaikkoihin kohdistui kansainvälisesti vertailtuna vähän henkilöstön tekemiä rikoksia. Sen sijaan myymälävarkaudet olivat maassamme keskimääräistä yleisempiä.

Tiedot käyvät ilmi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tänään julkistamasta tutkimuksesta. Kyseessä on ensimmäinen kansallisesti kattava, yrityksiin kohdistuvaa rikollisuutta mittaava kriminologinen tutkimus, jonka ovat toteuttaneet Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijat Venla Salmi ja Martti Lehti sekä professori Antti Keinänen Itä-Suomen yliopistosta.

Raportin tiedot perustuvat keväällä 2010 toteutettuun kyselyyn, johon vastasi 2 427 vähittäiskaupan ja teollisuuden toimipaikkaa eri puolilta Suomea kaikista kokoluokista. Tutkimuksen päärahoittajana toimi Tekesin Turvallisuus-ohjelma, jossa kehitetään muun muassa yritysturvallisuutta parantavia ratkaisuja.

Ympäristön epäjärjestys ja rauhattomuus lisäävät toimipaikkojen rikosriskiä

Yrityksiin kohdistuva rikollisuus jakautuu varsin epätasaisesti. Osa toimipaikoista säästyi kokonaan rikoksilta, kun taas joihinkin toimipaikkoihin kasautui huomattavia rikosmääriä. Pieni osa toimipaikoista kokeekin suurimman osan koko toimialaan kohdistuvasta rikollisuudesta.

Mitä enemmän toimipaikan lähiympäristössä esiintyi epäjärjestystä ja rauhattomuutta, sitä todennäköisemmin toimipaikkaan kohdistui runsaasti rikoksia. Epäjärjestystä mitattiin kysymällä, esiintyykö toimipaikan välittömässä läheisyydessä roskaamista, vahingontekoja ja graffiteja, alueella oleskelevaa nuorisoa ja humalaisia, huumekauppaa tai kerjäämistä. Kaupan rikosriskiä lisäsivät myös pitkät aukioloajat, aukiolo iltaisin ja suuret asiakasmäärät.

Sen sijaan toimipaikkojen sijaintialueiden sosiodemografiset ominaisuudet – kuten vuokralla asuvien osuus, pienituloisten osuus, yksinhuoltajien osuus, nuorten osuus sekä alkoholi- ja vähittäiskauppojen määrä – eivät juurikaan selittäneet toimipaikan riskiä joutua rikoksen kohteeksi.

Kansanvälisessä vertailussa myymälävarkaudet erottuvat

Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisten teollisuustoimipaikkojen riski joutua rikosten kohteeksi oli alhaisempi kuin keskeisessä vertailumaassa, Englannissa. Kaupan toimipaikkoihin kohdistui Suomessa vähemmän murtoja, petoksia ja vahingontekoja kuin Englannissa, mutta väkivaltaa ja uhkailua esiintyi yhtä paljon.

Kansainvälisessä vertailussa poikkeuksen muodostivat myymälävarkaudet, joiden taso oli maassamme korkea. Lisäksi Suomessa vähittäiskaupan toimipaikat raportoivat Englantiin verrattuna selvästi useammin lähiympäristön häiriötekijöistä, kuten graffiteista ja humalaisista.

Toimipaikkojen oma henkilöstö teki Suomessa vähemmän varkauksia ja kavalluksia kuin Englannissa niin teollisuuden kuin kaupankin alalla. Myös lahjontaa ja kiristystä suomalaisiin toimipaikkoihin kohdistui vähän. (Lähde: Tekes)

Venla Salmi & Martti Lehti & Anssi Keinänen: Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena. Vuoden 2010 yritysuhritutkimuksen tuloksia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 254. (pdf)

Lisätietoja:

Teos kokonaisuudessaan:

Venla Salmi, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, p. 010 366 5350

Kansainvälinen vertailu:

Martti Lehti, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, p. 050 324 5116

Alueelliset riskitekijät:

Anssi Keinänen, Itä-Suomen yliopisto p. 040 8657441

Tekes:

Suvi Sundquist, Turvallisuus-ohjelman päällikkö, p. 050 557 7675, www.tekes.fi/turva

Julkaisun voi tilata Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta p. 010 366 5355

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin