Vuosipäiväjuhlan puheissa kiitosta yliopistolle ja terveisiä valtiovallalle

Itä-Suomen yliopiston vuosipäivän puheissa Joensuun kampuksella kiitettiin päätöstä Itä-Suomen yliopiston muodostamisesta oikeana ratkaisuna ja uuden kehityssuunnan antajana koko Itä-Suomelle.

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen sanoi Itä-Suomen yliopiston olevan yhteistyön suunnannäyttäjä koko alueella.

Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Petteri Taalas piti yliopistoa koko toimialueensa kehityksen moottorina.

Rehtori Perttu Vartiainen toivoi tulevalta vaalien jälkeiseltä hallitukselta pitkäjänteisyyttä viedä eteenpäin tällä hallituskaudella aloitettua yliopistouudistusta.

Itä-Suomen yliopiston perustaminen käynnisti uuden kehityssuunnan

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen totesi juhlapuheessaan, että Itä-Suomen yliopiston perustaminen käynnisti uuden kehityssuunnan Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntien välille.

– Toimenpiteellä saatiin leveämmät hartiat ja turvattiin tulevaisuudessa paikka niihin pöytiin, joissa valvotaan tämän maankolkan etuja niin resurssien jaossa kuin tulevaisuuteen tähtäävissä kehityshankkeissa.

Kaupunginjohtaja Karjalainen muistutti, että kun niukoista resursseista kisataan, syntyy helposti ristiriitoja, eripuraa, kyräilyä ja luottamuspulaa naapureiden välille juuri niiden lähinaapureiden välille, joiden pitäisi ehdottomasti tehdä yhteistyötä osaoptimoinnin ja sattumavoittojen sijasta.

- Liikenneväylien toteuttamisjärjestyksestä keskenään kisailtaessa, saatetaan molemmat jäädä niitä vaille ja ennen kaikkea saattavat suuremmat asiat jäädä yhdessä huomaamatta. Kyseessä on valtakunnallinen ilmiö eli, jos me täällä pystymme lisääntyvän luottamuksen kautta parempaan kuin muut valtakunnan kolkat, saamme etulyöntiaseman.

-Luottamus syntyy menestyksellisestä maakuntarajat ylittävästä kaikkia osapuolia hyödyntävästä yhteistoiminnasta. Itä-Suomen yliopiston vanavedessä selvitetään parhaillaan ammattikorkeakoulujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyömalleja ISAT- ja ISER-hankkeiden nimissä.

Karjalainen korosti puheessaan yliopiston merkitystä ja esitti huolensa ikäluokkien pienemisestä.

–Merkittävin tavoite Itä-Suomen yliopiston kannalta on se, että se säilyy aina olemassa. Sama tavoite koskee myös alueen ammattikorkeakouluja ja toisen asteen oppilaitoksia.

Karjalainen piti tärkeänä, yliopistolla on jatkuvasti opinhaluisia ja motivoituneita opiskelijoita, jotka vievät yhteiskuntaamme ja sivistystämme eteenpäin.

- Pelkkä kytkös elinkeinoelämään ei siis riitä, vaan jatkossakin täytyy olla myös muita arvokkaita tavoitteita. Pienenevät ikäluokat koko maassa ja erityisesti Itä-Suomessa vaativat yliopistolta joko sopeuttamista tai opiskelijoiden saamista maantieteellisen alueensa ulkopuolelta nykyistä enemmän. Viimeksi mainittu vaihtoehto olisi kaikille osapuolille parempi.

-Tänä päivänä opiskelijoita on kotimaan lisäksi mahdollista saada ja on saatukin myös ulkomailta. Kotimaisten opiskelijoiden vaatimien perusedellytysten, kuten asumisen, liikkumisen, terveydenhuollon, harrastustoiminnan ja työelämäyhteyksien, lisäksi ulkomaiset opiskelijat vaativat perehdyttämistä yhteiskuntaamme ja arkeemme eli niin sanottua kotouttamista.

-Kilpailukykyinen Itä-Suomen yliopisto vaatii jatkossa sijaintikaupungeilta, alueen elinkeinoelämältä ja muilta sidosryhmiltä tiivistä yhteistyötä, muistutti Karjalainen.

Taalas kiitteli varainhankinnan onnistumista

Yliopiston hallituksen puheenjohtaja, professori Petteri Taalas totesi yliopiston olevan edelleen keskellä kahta suurta muutosta: Kuopion ja Joensuun yliopistojen fuusiota sekä uusimuotoisen julkisoikeudellisen yliopiston muotoutumista. Jompikumpi näistä muutoksista olisi jo sinällään haasteellinen Itä-Suomen yliopistolle.

– Nyt toteutamme näitä molempia samanaikaisesti. Meillä on kyse kahden tasavahvan yliopiston fuusiosta, muissa tapauksissa Suomessa on yhdistetty pienempiä yksiköitä isompaan emoyliopistoon.

–Vuosi sitten sain kertoa, että yliopistolla on uusi strategia, vastavalitut ansioituneet rehtorit ja myös uusi hallitus. Fuusiovaiheessa on muun muassa tehostettu hallinnollisia toimintoja, yhdistetty toimintoja laajemmiksi kokonaisuuksiksi sekä kehitetty uusi rahanjakomalli. Rahanjakomallin tavoitteena on ohjata toimintaa laadulliseen ja määrälliseen tuloksellisuuteen, sanoi Taalas.

Taalas totesi yliopiston varainhankintakampanjan onnistuneen jopa yli odotusten.

–Hallitus on kaksi kertaa nostanut tavoitetta; ensin kolmeen miljoonaan, sitten viiteen. Julkisuuteen on saatettu kuva, että lahjoituksilla ohjattaisiin yliopiston sisäistä rahankäyttöä ja jopa näivetettäisiin joitakin aloja. Kukaan lahjoittajista ei kuitenkaan ole asettanut lahjoituksilleen mitään ehtoa, eikä yliopistolla ole pienintäkään suunnitelmaa käyttää lahjoitusvaroja ohjaamaan toimintoja.

–Uskon, että painopisteiden valintojen kautta ja uudella korkeatasoista toimintaa tukevalla rahanjakomallilla Itä-Suomen yliopistosta kehittyy entistä laadukkaampi ja houkuttelevampi opiskelijoiden, osaavan henkilöstön ja myös elinkeinoelämän kannalta. Tavoitteena on tuottaa entistä enemmän hyötyä Itä-Suomelle laadukkaan koulutuksen, huippututkimuksen ja ympäröivän yhteiskunnan suorien ja välillisten hyötyjen kautta. Itä-Suomen yliopisto on jo tähän mennessä ollut merkittävä kehityksen moottori vaikutusalueellaan.

–Koko Suomen yliopistomaailmassa on otettu käyttöön uusi johtamismalli, jossa on piirteitä myös yksityisen sektorin johtamisesta. Tähän totuttautuminen on parhaillaan käynnissä, eikä aina täysin kivutonta. Uskon kuitenkin, että uudella tavalla toimimalla tuloksemme paranevat lähivuosina.

Vartiainen: Pitkäjänteisen rahoituksen painoarvon kasvattaminen on edellytys yliopistouudistuksen sisällölliselle onnistumiselle

Rehtori Perttu Vartiainen puhui rahasta ja sen riittävyydestä.

– Mieluummin puhuisin niistä hienoista elämyksistä ja älyllisistä saavutuksista, joita yliopistomme menneeseen vuoteen on sisältynyt.Ideaalimaailmassahan menestyvän tutkijan ja opettajan ei oikeastaan pitäisi kantaa lainkaan - tai ei lähimainkaan nykymitassa - huolta resurssien riittävyydestä, vaan se on ennen muuta meidän johtajien tehtävä.

-Ainoa tie kohti tätä ideaalimaailmaa on pitkäjänteisen rahoituksen suhteellisen painoarvon kasvattaminen lyhytjänteiseen hankerahoitukseen nähden.Tämä vaatisi sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoiman perusrahoituksen että koko julkisen tutkimusrahoitusjärjestelmän selkeää uudistamista. Tätä pidän ratkaisevana tekijänä koko yliopistouudistuksen sisällöllisessä onnistumisessa, sanoi Vartiainen.

Hänen mukaansa perusrahoituksen osalta yliopistouudistus on ollut oikeansuuntainen – onhan opetus- ja kulttuuriministeriön mikromanagerointi nyt aiempaa vähäisempää. Selkeä jatkumo yliopistouudistukselle on jo useassa yhteydessä linjattu tutkimuksen laadun painoarvon kasvattamiseksi seuraavan sopimuskauden rahanjakomallissa, mihin sisältyy käänteisesti vähäisempi riippuvuus tuotettujen tutkintojen määrästä.

Vartiainen pohti myös yliopistobudjetin ulkopuolisen tutkimusrahoituksen jakamista enenevässä määrin suuremmissa ja pitkäkestoisemmissa kokonaisuuksissa kuin mitä nykyinen hankepohjainen jakotapa on merkinnyt.Myös tälle uudistukselle löytyy malleja monista johtavista tiedemaista.

-Suomalaisessa järjestelmässä tämä voisi toteutua jakamalla ainakin osa Suomen Akatemian rahoituksesta laadun perusteella yliopistojen tai tutkimuslaitosten itsensä hallinnoitavaksi. Korostettakoon, että Akatemialla- riippumattomalla kansallisella tiedeasiantuntijaorganisaatiolla - olisi tässä mallissa edelleen keskeinen, jopa nykyistä merkittävämpi, rooli tutkimuksen laadun arvioinnissa.

-Nythän meille on vaarana syntyä kahdet erilliset tutkimuksen arvioinnin valtakunnalliset mekanismit, toinen perusrahoituksen jakoon ja toinen Akatemian erilaisiin arviointeihin.

–Vaikka monella tieteenharjoittajalla on varmaan ihan omasta kokemuksestaan nousevia epäilyksiä lisääntyvää arviointibyrokratiaa ja kilpailua kohtaan, uskon, että kootummat ja entistä kattavammat arviointikäytännöt olisivat parannus nykyiseen tapauskohtaiseen arviointimyllyyn verrattuna.

- Veromaksajilta kerätyn rahan jako vapaille tutkijoille ilman minkäänlaisia arviointeja on taas utopia, jonka pohdintaa voi toki harjoittaa yliopistossa sikäli kuin se täyttää tieteellisen tutkimuksen kriteerit.Luulen, että suurimmat esteet tutkimusrahoituksen uudelle jakomallille löytyvät suomalaiseen julkishallintoon iskostuneessa uskossa jatkuvan kilpailutuksen autuuteen, mihin kytkeytyy vielä perinteinen epäluulo yliopistojen oletettua tehotonta rahankäyttöä kohtaan.

Vartiainen piti selvänä, että yliopisto joutuu kilpailemaan entistä enemmän myös maamme rajojen ulkopuolella päätettävistä resursseista – siis ennen muuta suorasta EU- rahoituksesta. Myös tutkija- ja opiskelijarekrytointimme väistämättä kansainvälistyy.

-On olemassa selvää näyttöä siitä, että tässä kisassa menestyvät vain riittävän vahvat osaamisen keskittymät – ryhmät tai verkostot, jotka ovat yhä useammin myös aidosti monitieteisiä. Niitä Itä-Suomen yliopisto on määrätietoisesti lähtenyt kehittämän – toki jatkuvan uusiutumisen tarpeen mielessä pitäen, Vartiainen muistutti.

Yliopisto tarvitsee hänen mukaansa tässä myös ympäröivän alueen tukea ja myös yhteisten painopisteiden asettamista.

-Strategiamme mukaiset kolme vahvuusalaa, metsä ja ympäristö, terveys ja hyvinvointi, uudet teknologiat ja materiaalit, sekä kaksi uutta vahvistettavaa alaa, Venäjä ja rajaseudut sekä opettajankoulutus, muodostavat kokonaisuuden, jotka kohtaavat meidän itäsuomalaisen toimintaympäristömme haasteet toinen toistaan hedelmöittävällä ja tieteellisesti kiinnostavalla tavalla, sanoi Vartiainen.

Vuosijuhlapäivän puheet

 Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuu

Petteri Taalas, hallituksen puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopisto

Perttu Vartiainen, rehtori Itä-Suomen yliopisto

 

 

 

 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin