Uutta tietoa polyamiinien merkityksestä hiusten kasvussa

Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen –instituutissa tehdyissä tutkimuksissa on saatu uutta tietoa hiusten kasvusta ja kaljuuntumisesta.

Hiusten ja karvojen kasvu on syklistä, jossa aktiivista kasvuvaihetta seuraa karvatupen surkastuminen ja lepovaihe. Tämän uudistavan syklin ansiosta yksittäinen hius voi elää koko ihmisiän. Avainasemassa karvatupen uusiutumiselle ovat karvatupen kantasolut, joiden aktivoituminen lepovaiheen loputtua saa aikaan uuden karvatupen muodostumisen. Hiusten harveneminen yksilön vanhetessa taas johtuu yksittäisten hiusten aktiivisen kasvuvaiheen lyhenemisestä, jonka vuoksi kasvavien hiusten suhteellinen määrä vähenee.

 Polyamiinit, kuten putreskiini, spermidiini ja spermiini, ovat positiivisesti varautuneita amiineja, joita on kehon kaikissa soluissa sitoutuneena positiivisesti varautuneisiin molekyyleihin kuten DNA:han ja erityisesti RNA:han. Sitoutumalla kohdemolekyyleihinsä polyamiinien on ajateltu stabiloivan niitä, mutta viime aikoina on löydetty useita esimerkkejä siitä miten polyamiinien sitoutuminen spesifisesti muuttaa kohdemolekyylin toimintaa. Polyamiinien määrät ovat erityisen runsaita nopeasti jakaantuvissa kudoksissa, ja niiden on osoitettu olevan välttämättömiä solujen jakaantumiselle.

 -A. I. Virtanen –instituutissa toimiva tutkimusryhmämme on aiemmin osoittanut, että solujakautumiselle välttämättömien polyamiinien pitoisuus hiirten ihossa on korkeimmillaan juuri aktiivisessa karvankasvuvaiheessa, sanoo erikoistutkija Marko Pietilä.

- Lisäksi olemme osoittaneet, että ihon polyamiinipitoisuuden keinotekoisella nostamisella biologisesti stabiililla spermidiini-johdannaisella voidaan aktivoida hiirten karvankasvua kesken karvan lepovaihetta, Pietilä jatkaa.

Ryhmä on mukana kansainvälisessä tutkimuksessa jossa on jo osoitettu, että myös ihmisistä eristettyjen hiustuppien aktiivista kasvuaikaa voidaan pidentää luonnollisella spermidiinillä.

Merkittävää oli, että spermidiini vaikutti erityisesti hiustupen kantasoluja aktivoivasti sekä hiustupessa että puhtaassa kantasoluviljelmässä.

Näyttäisikin siltä, että polyamiinit vaikuttavat hiusten kasvuun säätelemällä hiustupen kantasolujen aktiivisuutta, ja siten hiuksen aktiivisen kasvuvaiheen kestoa.

Tarvitaan kuitenkin vielä runsaasti tutkimusta ennen kuin voidaan sanoa, että polyamiineista olisi apua esimerkiksi ennenaikaisen kaljuuntumisen hoidossa.

-Tietyt elintarvikkeet sisältävät runsaasti polyamiineja, ja siten hoitomuotona voitaisiin käyttää ruokavaliota, tai esimerkiksi polyamiineja sisältäviä shampoita, sanoo Pietilä.

Edellä mainituilla stabiileilla polyamiinijohdannaisilla, joiden tehokkuus perustuu niiden tehokkaaseen kertymiseen soluihin, voisi olla käyttöä myös lääkehoidossa esimerkiksi voiteena.

Lisätietoja:

Marko Pietilä, erikoistutkija

A.I. Virtanen instituutti, Itä-Suomen yliopisto, p. 040-3553121, marko.pietila(at)uef.fi

Koko artikkeli on luettavissa Plos One -lehden verkkosivuilta

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin