Tutkittua tietoa matkailijoiden rahankäytöstä Savonlinnan seutuyhtymän alueella

Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos selvitti matkailijoiden vuorokausikohtaista rahankäyttöä Savonlinnan seutuyhtymän alueella tammikuusta syyskuulle 2010.Tuloksista käy ilmi muun muassa, että paikkakunnalla yöpyneistä matkailijoista venäläiset kuluttivat eniten rahaa vuorokaudessa, noin 101 euroa henkeä kohden, ja suomalaiset toiseksi eniten, noin 94 euroa henkeä kohden. Venäläiset käyttivät myös suuremman osan rahoistaan ostoksiin kuin muut. Matkailijoiden suurin yksittäinen menoluokka oli majoitus.

 

Eri matkailijatyypeistä eniten rahaa matkailijaa kohden kohdepaikkakunnalle toivat vuokratuissa lomamökeissä yöpyneet ulkomaiset matkailijat, jotka käyttivät keskimäärin 654 euroa paikkakunnalla viipymänään aikana. Lähes saman verran rahaa käyttivät myös muussa maksullisessa majoituksessa, kuten vuokratussa asunto-osakkeessa tai loma-osakkeessa yöpyneet.

 

Kaksi kolmesta vastaajasta oli matkalla perheen kanssa ja kolme neljästä liikkui henkilöautolla. 80 prosenttia oli suomalaisia. Ulkomaalaisista matkailijoista 40 prosenttia oli venäläisiä ja noin 20 prosenttia saksalaisia. Tulokset julkistettiin Savonlinnassa 13. tammikuuta. Alla on tarkempaa tietoa tutkimuksesta.

 

Matkailijoiden päivittäinen rahankäyttö Savonlinnan seutukunnan alueella 2010

 

Tutkimuksen tarkoitus ja menetelmä

 

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää matkailijoiden vuorokausikohtainen rahankäyttö Savonlinnan seutuyhtymän eli Savonlinnan, Punkaharjun, Kerimäen, Enonkosken ja Sulkavan kuntien alueella. Tutkimus toteutettiin vuonna 2010 tammi-syyskuun välisenä aikana keräämällä aineistoa sekä majoitusyrityksissä yöpyneiltä matkailijoilta että kesäaikana myös henkilökohtaisten haastattelujen avulla.

 

Tutkimus on osa MOTTI -hanketta (Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen osaamisrakenteiden toiminnallinen vahvistaminen Itä-Suomessa), joka on Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen yhdessä Savonlinnan seudun kuntayhtymän kanssa toteuttama tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimukseen kertyi yhteensä 1463 vastausta, joista noin puolet Savonlinnasta.

 

Tietoja vastaajista

 

Noin puolet vastaajista oli iältään 41–60-vuotiaita. Suurin osa (95 %) vastanneista ilmoitti olevansa lomamatkalla. Kaksi kolmesta vastaajasta oli matkalla oman perheen kanssa. Noin kolme neljästä vastaajasta ilmoitti ensisijaiseksi kulkuneuvokseen henkilöauton. Hieman alle 40 % haastatelluista matkailijoista oli käyntikohteessaan päiväkävijöitä ja yöpyviä hieman yli 60 %. Pisimpään viivyttiin omalla lomamökillä, noin 18,8 vuorokautta. Viipymät maksullisessa majoituksessa vaihtelivat hotellien noin kahdesta vuorokaudesta vuokratun lomamökin noin seitsemään vuorokauteen. Sukulaisten tai tuttavien luona majoittujilla keskimääräinen viipymä oli noin 6 vuorokautta.

 

Kaikkiaan vastanneista 80 % oli kotimaisia matkailijoita ja 20 % ulkomaisia matkailijoita. Miltei puolet kotimaisista matkailijoista oli lähtöisin Etelä-Suomen alueilta ja noin kolmannes lähimaakunnista. Pohjanmaalta ja Pohjois-Suomesta matkailijoita oli aineistossa varsin vähän. Ulkomaisista matkailijoista venäläisiä oli 40 %, mikä on noin kaksi kertaa niin paljon kuin saksalaisia, jotka ovat toiseksi suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä.

 

Rahankäyttö keskimääräisinä lukuina

 

Koko aineistoa tarkasteltaessa, paikkakunnalla yöpyneet kotimaiset matkailijat kuluttivat henkeä kohden noin 94 euroa ja venäläiset noin 101 euroa vuorokaudessa. Muista maista tulleiden matkailijoiden kulutus henkeä kohden oli hieman alle 90 euroa vuorokaudessa. Majoitusmuodoittain tarkasteltaessa, eniten rahaa käyttivät hotellissa, motellissa, tai matkustajakodissa majoittuneet matkailijat. Heidän vuorokausikohtainen kulutuksensa oli noin 168 euroa. Vähiten rahaa käyttivät omalla loma-asunnolla majoittuneet, noin 23 euroa vuorokautta kohden. Eri matkailijatyypeistä eniten rahaa yhtä matkailijaa kohden kohdepaikkakunnalle toivat vuokratuissa lomamökeissä yöpyneet ulkomaiset matkailijat, joiden rahankäyttö koko paikkakunnalla viipymänään aikana oli keskimäärin 654 euroa. Lähes saman verran rahaa viipymän aikana käyttivät myös muussa maksullisessa majoituksessa, kuten vuokratussa asunto-osakkeessa tai loma-osakkeessa yöpyneet, noin 653 euroa.

 

Suurin yksittäinen menoluokka oli majoitus. Kansallisuuksittain verrattaessa eniten rahaa majoituspalveluihin käyttivät muista EU-maista kuin Saksasta tulevat matkailijat, noin 41 % vuorokausikohtaisesta kokonaiskulutuksestaan. Vähiten rahaa majoitukseen käyttivät kotimaiset matkailijat, joilla vastaava prosenttiosuus oli 28 %. Kotimaiset matkailijat käyttivät noin neljänneksen vuorokausikohtaisesta kulutuksestaan ravitsemispalveluihin. Suhteellisesti eniten ostoksia tekivät venäläiset matkailijat, jotka käyttivät päivittäis- ja erikoistavarakauppaostoksiin yli kolmanneksen vuorokausikohtaisesta rahankäytöstään. Suomalaisilla ja saksalaisilla matkailijoilla vastaava luku oli hieman yli 20 %. Suhteellisesti vähiten rahaa ostoksiin käyttivät muista maista tulevat matkailijat, vain reilut 10 % vuorokausikohtaisesta kokonaiskulutuksesta. Yöpyneet matkailijat käyttivät keskimäärin vuorokautta ja henkilöä kohden 120 euroa Savonlinnassa, 74 euroa Punkaharjulla ja Kerimäellä, ja 45 euroa Enonkoskella ja Sulkavalla.

 

Rahankäyttö heinäkuussa ja muuna aikana

 

Savonlinnan seudulla heinäkuu on muuhun vuoteen verran siinä mielessä poikkeuksellinen kuukausi, että etenkin Savonlinnassa majoitushinnat ovat huippusesongin aikana muuta vuotta korkeammat. Heinäkuussa järjestettävät oopperajuhlat ja muut tapahtumat aiheuttavat muuhun vuoteen verrattuna kulttuuripalvelujen tarjonnassa piikin, joka saattaa vaikuttaa vuositasolla laskettuihin keskiarvolukuihin korottavasti. Tästä syystä tarkasteltiin heinäkuun rahankäyttöä muusta aineistosta erillään.

 

Heinäkuun ja muun ajan kävijöiden rahankäyttö erosi eniten kotimaisten matkailijoiden osalta. Kotimaisilla heinäkuussa matkailevilla vastaajilla keskimääräinen rahankäyttö vuorokaudessa oli noin 105 euroa, kun se muuna aikana oli 35 euroa vähemmän. Heinäkuun aikana kaikista tavoitetuista matkailijoista ylivoimaisesti eniten rahaa vuorokautta kohden käyttivät hotellissa, motellissa tai matkustajakodissa majoittuneet. Heidän vuorokausikohtainen kulutuksensa oli yhteensä noin 195 euroa henkeä kohden, kun taas muissa maksullisissa majoituskohteissa yöpyneet käyttivät rahaa noin 69 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa. Eniten rahankäyttö erosi majoitus-, ravitsemis- ja kulttuuripalveluissa sekä erikoiskauppaostoksissa.

 

Hotellissa yöpyneet matkailijat käyttivät enemmän rahaa kuin muissa maksullisissa majoitusmuodoissa yöpyneet: majoituspalveluihin noin 45 euroa, ravitsemispalveluihin noin 30 euroa ja kulttuuripalveluihin noin 35 euroa enemmän. Maksuttomassa majoituksessa, kuten omalla lomamökillä tai sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden vuorokausikohtainen rahankäyttö oli noin 46 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa. Heillä kului eniten rahaa ravitsemispalveluihin sekä päivittäis- ja erikoistavarakaupan ostoksiin.

 

Kertomalla matkailijan keskimääräinen vuorokausikohtainen rahankäyttö yöpymisvuorokausien määrällä sekä päiväkävijöiden määrällä saadaan tulokseksi arvio välittömästä matkailun tulovaikutuksesta. Arvio esitetään huhti-toukokuussa 2011, kun vuoden 2010 majoitustilastot ovat käytettävissä. Tätä arviota verrataan tulomenetelmän ja panos/tuotos-menetelmän tuloksiin, jotka valmistuvat myös kevään aikana. Tutkimushankkeen lopputuloksena tullaan esittämään arvio matkailun taloudellisista vaikutuksista alueen talouteen. Loppuraportti julkistetaan kesäkuussa 2011.

 

Raporttipyynnöt ja lisätiedot:

 

Tutkimusapulainen Noora Tahvanainen (noora.tahvanainen@uef.fi), puhelin 050 577 8865

Professori Raija Komppula (raija.komppula@uef.fi), puhelin 050 438 7475

Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos, Savonlinna

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin