Tutkijat ehdottavat peto- ja riistapolitiikkaan uudenlaisia toimintatapoja

 

Lukumääräpelistä yhteiseen tekemiseen

Yhteiskuntatieteilijöistä ja riistabiologeista koostuva monialainen tutkijaryhmä on tänään julkaissut kirjan KOHTAAMISIA METSÄSSÄ – Eläinkiistoista yhteistoimintaan, jossa eritellään monipuolisesti metsästyksen arkea ja peto- ja riistakantojen hallinnan ongelmia.

 Kirja on syntynyt Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen Hirvi, susi ja ihminen (HirSu) yhteisenä tuotoksena. Kirjoittajaryhmän muodostavat professori Pertti Rannikko ja dosentti Jani Pellikka Itä-Suomen yliopistosta, dosentti Juha Hiedanpää ja tutkija Pekka Salmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, tutkija Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskuksesta ja dosentti Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta. Kirjan on kustantanut Metsäkustannus Oy.

 Kirjasta ilmenee, miten ihmisten ja eläinten yhteiselo Suomen metsissä on muuttunut entistä kirjavammaksi ja ristiriitaisemmaksi. Ihmisillä on kovin erilaisia kokemuksia ja käsityksiä eläimistä ja eläinasioiden hoidosta. Toisille susi, ilves ja karhu ovat uhanalaisia eläimiä, joita on suojeltava.

 Toisten mielestä suojelupäätökset vaikeuttavat ihmisten jokapäiväistä elämää. Metsästäjät puolustavat suurta hirvikantaa, vaikka monien mielestä taimikoita syövät ja tiellä poukkoilevat hirvet ovat vahinkoeläimiä. Eläinkantojen hallintaa vaikeuttavat perinteiset jännitteet paikallisyhteisöjen ja keskushallinnon sekä maaseudun ja kaupungin välillä. Kansainvälisten suojelusopimusten ja EU:n myötä henkiset etäisyydet ovat venyneet entisestään.

 Yhteisten asioiden hoitamiseen kuuluu laaja ja monipuolinen keskustelu, mutta tutkijoiden mukaan peto- ja riistapolitiikassa voidaan puhua jo pysyvämmästä luottamusvajeesta. Kiistoissa vedotaan eläinkantojen määriä kuvaaviin numeroihin ja tilastoihin. Niiden tulkinta on kuitenkin riippuvainen erilaisista intresseistä ja arvoista, joten ristiriidat eivät vähene eläinten määriä koskevaa informaatiota lisäämällä tai tarkkuutta kasvattamalla. Hyvä esimerkki lukumääräpelistä on parhaillaan käynnissä oleva sananvaihto suurimmista sallituista karhusaalismääristä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön välillä.

 Kirjan mukaan eläinkiistojen hallinta edellyttää lukumääräpeliä avoimempaa vuorovaikutusta, esimerkiksi osapuolten yhteisiä keskusteluja ja yhdessä tekemistä. Yhteistoiminnallisissa malleissa valta ja vastuu on jaettu keskeisten tahojen kesken. Koska kullakin toimijalla on mahdollisuus tehdä omalla toimintakentällään eläinkantoihin vaikuttavia ratkaisuja, voi epävirallisillakin foorumeilla olla vaikutusta. Kirjassa esitellään esimerkkeinä käytännön yhteistoiminnasta työpajatoiminta, suurpetoneuvottelut sekä yhdessä tapahtuva eläinten laskenta. Ilvesten jälkien äärellä kokoontuivat niin metsästäjät, tutkijat, virkamiehet kuin luonnonsuojelijatkin. Jo mukaan pyytäminen ja henkilökohtainen vuorovaikutus voivat lisätä luottamusta ja lieventää kiistoja.

 Kirjan ajankohtaisuutta lisää vuoden 2011 aikana toteutettu maamme riistahallinnon uudistaminen ja Suomen riistakeskuksen perustaminen, sillä siirtymävaihe antaa mahdollisuuden ottaa käyttöön ja tukea uudenlaisia toimintatapoja.

KOHTAAMISIA METSÄSSÄ – Eläinkiistoista yhteistoimintaan –kirja julkistettiin tänään Helsingissä.

Pertti Rannikko, Juha Hiedanpää, Jani Pellikka, Outi Ratamäki,

Sauli Härkönen ja Pekka Salmi:

Kohtaamisia metsässä - Eläinkiistoista yhteistoimintaan

Metsäkustannus Oy, 2011, 213 s., 19 euroa.

ISBN 978-952-5694-87-1

 

Lisätietoja                                               Arvostelukappaleet ja tilaukset

professori Pertti Rannikko                       myyntipäällikkö Kirsi Elo

Puh. 050 3728 606                                   Puh. 040 558 6464

 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin