Tiede ihmiskunnan tulevaisuuden palveluksessa

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Kalervo Väänänen pohti lukuvuoden avajaispuheessaan Kuopion kampuksella  tieteen roolia maailmankuvan muutoksissa.

– Tiede on 500 viime vuoden aikana kaksi kertaa perusteellisesti muuttanut käsitystä itsestämme ja paikastamme universumissa. Molemmilla kerroilla muutos on tullut ilmeiseksi vasta aikojen kuluttua sen perustana olleista tieteellisistä havainnoista, Väänänen totesi.

Väänäsen mukaan kolmas maailmankuvaamme muuttava oivallus on jo muodostumassa. – Se voisi tulla kosmologian alueelta luotainten kartoittaessa aurinkokuntamme ulkorajoja. Se voisi tapahtua ihmisen tietoisuuden avautuessa uuden aivotutkimuksen avulla tai aineen olomuodon tutkimuksesta. Luultavasti olen väärässä ja se tulee jostakin aivan muualta.

– Samalla tavalla kuin tiede prosessina korjaa lopulta itse omat virheensä, sen on nyt pystyttävä torjumaan ihmisen luonnolle aiheuttamat uhkat.

Väänäsen mukaan tämä tarkoittaa kahta suurta asiaa. – Yhtäältä tieteen on kehitettävä luontoa säästävämpiä tapoja tuottaa energiaa ja elintarvikkeita sekä muita tarvitsemiamme tuotteita. Toisaalta se tarkoittaa syvällistä uutta analyysiä siitä, millaisia ovat niin yksilön kuin yhteiskunnan terveyden ja hyvinvoinnin todelliset vaatimukset, ja miten ne tarpeet sovitetaan luonnon kestokykyyn.

– Näihin polttaviin kysymyksiin tarvitsemme tulevaisuudessa monitieteellisiä vastauksia. Opiskelijoille meidän on tarjottava suoraan tutkimuksesta lähtevää opetusta. Sillä tavoin voimme parhaiten olla mukana siinä työssä, joka takaa tulevaisuuden niin ihmisille kuin koko planeetallemme, Väänänen sanoi.

Väänänen muistutti, että velvollisuutemme on tieteen avulla palvella koko ihmiskunnan tulevaisuutta, Suomen ja myös itäisen Suomen alueellista tulevaisuutta.

– Teistä jokainen, Itä-Suomen yliopiston työntekijänä tai opiskelijana, tekee tärkeää ja arvokasta työtä tänä alkavana lukuvuonna näiden arvokkaiden velvollisuuksiemme täyttämiseksi.

Eurooppalaisista tutkijakouluista kilpailuetua 

Euroopan komission tutkimus- ja innovaatiopääosaston varapääjohtaja Anneli Pauli korosti juhlapuheessaan yliopistojen keskeistä roolia uuden tiedon tuottajina ja tulevaisuuden osaajien kouluttajina.

Eurooppa 2020 strategian yksi lippulaivahanke on Innovaatiounioni-aloite, jonka keskeinen osa on Eurooppalainen tutkimusalue. – On arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä Eurooppalaisella tutkimusalueella tarvitaan ainakin miljoona uutta tutkijaa, Pauli sanoi.

Paulin mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi eurooppalaisten yliopistojen on oltava kylliksi houkuttelevia oman maansa sisällä ja myös vetovoimaisia Euroopan ulkopuolisille lahjakkaille nuorille.

– Yksi keskeinen ajatus on, että yliopistoista tulee omien alueidensa innovaatiokeskuksia, jotka tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoa yritysten, julkisen sektorin organisaatioiden ja kansalaisten kanssa. Yliopistot voivat olla mukana myös spin-off yrityksissä entistä enemmän.

– Tätä Itä-Suomen yliopisto jo määrätietoisesti tekeekin, ja se voi vielä uuden modernisoidun rakenteensa ja yliopistolain suomin mahdollisuuksin olla entistäkin näkyvämpi ja vaikuttavampi toimija, Pauli totesi.

Paulin mukaan laadukas ja riittävä tutkijankoulutus on yksi Eurooppalaisen tutkimusalueen kulmakivistä.

– Suomessa on siirrytty mestari-kisälli-tyyppisestä tutkijankoulutuksesta järjestelmälliseen, ohjelmatyyppiseen koulutukseen. Monet muut Euroopan maat ovat tehneet samoin tai muutosprosessi on meneillään.

– Tästä voi tulla kilpailuetu Euroopalle, mikäli onnistumme luomaan eurooppalaisia tutkijakouluja, joilla on maailman mittakaavassa kriittinen massa huipputason opettajia ja lahjakkaimmat opiskelijat asianomaisen koulun alalta. Tällainen koulu tarjoaisi opetusohjelmansa kussakin osassa parhaan opetuksen, ja opiskelija liikkuisi maasta ja yliopistosta toiseen tämän mukaisesti.

Rakkautta yli rajojen

Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Sara Remes totesi kuluneen vuoden olleen työntäyteinen ja kuluneen yhteistyön rakentamisessa kolmen kaupungin opiskelijoiden välillä ja yhteyksien luomisessa niin kampusten kuin kaupunkienkin toimijoihin.

– Kolmikampuksisuus on osoittautunut rikkaudeksi niin parhaita käytänteitä etsittäessä kuin mahdollisuutena yhden paikkakunnan sijaan tutustua kolmeen kaupunkiin Itä-Suomessa. Kuvaava olikin ensimmäisen hallituksemme motto: Rakkautta yli rajojen!

Mikko Saastamoinen Kuopion kampuksen Vuoden opettaja

Vuoden opettaja tunnustuksen sai yliopisto-opettaja Mikko Saastamoinen, joka toimii sosiaalipsykologian opettajana yhteiskuntatieteiden laitoksella. Valinnan Vuoden opettajasta teki Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta.

Sosiaalipsykologiaa on opetettu pääaineena Kuopion kampuksella vuodesta 1989 alkaen, ja se on ollut jo vuosia yksi suosituimmista hakukohteista.

– Kuopiolaisen sosiaalipsykologian painotukset liittyvät yksilön ja yhteisöjen hyvinvoinnin tarkasteluun. Opetuksessamme ja tutkimuksessamme ovat keskeisesti läsnä esimerkiksi masennuksen sosiaaliset ulottuvuudet, elämänkulun äkillisten muutosten, esimerkiksi sairastumisen, aiheuttamat sosiaaliset seuraukset sekä työyhteisöjen hyvinvoinnin edistäminen.

– Opiskelijat saavat myös tietoa suomalaisen yhteiskunnan kehityskuluista sekä erilaisista tieteellisistä ihmiskäsityksistä. Tämän laajemman perspektiivin tavoittelun voi katsoa palvelevan yliopiston sivistystehtävää, Saastamoinen sanoi.

Saastamoisen mukaan jatkossa opetustyön suuria haasteita on tiivistää yhä enemmän tutkinnon yhteyttä nopeasti muuttuville työmarkkinoille ilman, että siinä tingitään tutkinnon akateemisista tavoitteista.

– Muuttuvat työmarkkinat edellyttävät asiantuntijuuskäsityksen muutosta, jossa huomio kiinnittyy yhdessä tekemisen ja ymmärtämisen taitoihin, Saastamoinen totesi.

Lukuvuoden avajaiset Joensuun kampuksella ovat vuorossa keskiviikkona 7.9. ja Savonlinnan kampuksella 13.9.

Lukuvuoden avajaisten puheet kokonaisuudessaan ovat luettavissa osoitteessa http://www.uef.fi/uef/kuopion-kampus1

 

Lisätietoja:

Akateeminen rehtori Kalervo Väänänen, 040 701 1303

Yliopisto-opettaja Mikko Saastamoinen, 040 355 2654

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin