Suomen ja Venäjän Karjalan lasten mielikuvat älykkyydestä

 

Itä-Suomen yliopiston ja Petroskoin Pedagogisen Akatemian yhteistutkimuksessa 11-12 -vuotiaita koululaisia pyydettiin piirtämään älykäs ja tavallinen oppilas.

Piirrosten sisällönanalyysi osoitti, että älykkyys määriteltiin oppilaan tiedollisina taitoina ja kiinnostuksina – “älykäs ei tee muuta kuin lukee, kun tavallinen lukee sopivasti”, kuten eräs venäläinen tyttö kirjoitti piirustukseensa.

Venäläisillä lapsilla koulumenestys korostui enemmän kuin suomalaisilla. Tämä viittaa siihen, että koulun merkitys on Venäjällä suurempi kuin Suomessa.

Piirustustutkimuksen lapset olivat Petroskoin ja Joensuun alueilta.

Molempien maiden lasten piirustuksissa älykäs oppilas kuvattiin sukupuolineutraaliksi tai lapsenomaiseksi hahmoiksi verrattuna tavalliseen ikätoveriinsa. Tämä ero korostui etenkin venäläisten tyttöjen kuvauksissa. Älykäs poikkeaa kulttuurin heteroseksuaalisesta ideaalista.

Oppiessaan älykkyyden käsitteen lapsi samalla oppii oleellista yhteiskunnastaan, sen arvostuksista ja symbolisista järjestyksistä.

Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston psykologian oppiaineen ja Petroskoin Pedagogisen Akatemian monivuotista tutkimushanketta Koulutus Kahdessa Karjalassa.

Tutkimushanke on kestänyt noin kuusi vuotta tavoitteena selvittää, miten koulujärjestelmä ja kulttuuri jäsentävät lasten sosiaalista todellisuutta koskevia tulkintoja.

Tutkimuksen tekijät ovat Hannu Räty, Katri Komulainen, Anna Hämäläinen, Nina Skorokhodova ja Vadim Kolesnikov.

Tutkimus on julkaistu Social Psychology of Education –lehdessä (2010, 14, 1-22).

Lisätietoja:

Professori Hannu Räty

Itä-Suomen yliopisto

hannu.raty (at) uef.fi

p. 0503675220

 

 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin