Suomalaiset ja virolaiset koulut työhyvinvointia rakentamassa

Suomalaisissa kouluissa työolot koetaan huonommiksi kuin virolaisissa, osoitti Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen ja virolaisten yhteistyökumppanien tutkimus. Meneillään olevassa toimintatutkimus- ja kehittämishankkeessa edistetään 21 suomalaisen ja 40 virolaisen koulun koko henkilöstön työhyvinvointia.

Vuosina 2009–2013 toteutettava hanke on osa Euroopan terveet koulut -verkostoon kytkeytyvää tutkimuskokonaisuutta, jota johtaa professori Kerttu Tossavainen. Tutkijat ja yhteistyökumppanit kokoontuivat keskustelemaan tähänastisista havainnoista ja hankkeen etenemisestä Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselle 16.–18. toukokuuta.

Mukana olevat koulut laativat ja toteuttavat omista lähtökohdistaan työhyvinvointisuunnitelman. Kehittämistarpeiden ja vahvuuksien havaitsemiseksi kouluissa on tehty alkukartoitus hankkeen vastuullisen tutkijan, TtT Terhi Saarasen väitöstutkimuksessaan kehittämällä kyselymittaristolla.

Yhteishenki ja keskustelu tärkeitä

Henkilökunnan yhteishenki on sekä suomalaisille että virolaisille kouluille merkittävä voimavara. – Kyselyn perusteella kouluissa kaivataankin lisää työntekijöiden yhteistä toimintaa, Saaranen kertoo.

– Suomalaisille myös avoin keskustelu ja tiedonkulku, henkilökunnan ammattitaito ja rehtorin toiminta ovat tärkeitä. Kehittämisen varaa nähdään esimerkiksi juuri tiedonkulussa, yhteisissä säännöissä ja töiden järjestämisessä.

Kuvassa vas. Tiia Pertel, Siivi Hansen, Kerttu Tossavainen ja Terhi Saaranen.

– Fyysisiin olosuhteisiin kaivataan parannusta varmaan sekä suomalaisissa että virolaisissa kouluissa. Esimerkiksi melu ja huono ilmanvaihto huonontavat työoloja, lisää Viron kansanterveyslaitoksen terveyden edistämisen osaston johtaja Tiia Pertel.

Virolaisten koulujen henkilökunta on työoloihinsa tyytyväisempää kuin suomalaiskoulujen. – Pienissä kouluissa ja maaseudulla ollaan kaikkein tyytyväisimpiä, Viron Kansanterveyslaitoksen asiantuntija Siivi Hansen kertoo.

Virolaisten mukaan tyytyväisyys saattaa johtua osin siitäkin, että työntekijöillä on Virossa vaatimattomammat odotukset kuin Suomessa.

Hankkeeseen osallistuvat koulut ovat valinneet erilaisia kehittämiskohteita. – Jossakin koulussa kohteena ovat henkilökunnan atk-taidot, toisessa työasennot, Saaranen mainitsee.

Puolueetonta tietoa

Suomalaisten hoitotieteen tutkijoiden osaaminen saa virolaisilta kumppaneilta kiitosta. – Heillä on valtavasti sellaista tutkimustietoa, jota meiltä vielä puuttuu, Pertel sanoo.

– Suomalainen koulujärjestelmä on meille monessa mallina, joten tulosten vertailu maiden välillä on kiinnostavaa.

Hansen toteaa, että virolaisille mukanaolo hankkeessa on tärkeää siksikin, että kilpailu koulujen välillä on kovaa. – Riippumaton, objektiivinen tieto omasta tilanteesta on kouluille tärkeää.

Alkukartoituksen koulukohtaiset tulokset on annettu vain koulun omaan käyttöön. Niitä voi vertailla kaikkien koulujen tuloksista tehtyyn yhteenvetoon, mutta ei mihinkään toiseen yksittäiseen kouluun.

– Koulujen henkilökunnalla on kyllä tarve keskustella ja jakaa kokemuksia ja käytännön vinkkejä. Tähän on mahdollisuus verkoston koulutuksissa, Saaranen toteaa.

Hankkeessa sovellettu menetelmä ja kehitetyt toimintatavat koulujen työhyvinvoinnin edistämiseksi ovat jo herättäneet kiinnostusta muissa kouluissa ja Euroopan terveet koulut -verkoston toimijoissa. Tavoitteena onkin saada hankkeen anti laajalti käyttöön.

Tutkimuksen osatavoitteena on tarkastella työhyvinvoinnin mittariston toimivuutta. – Tulosten perusteella mittaristoa voidaan edelleen kehittää. Koulujen kannalta konkreettiset vaikutukset työhyvinvointiin ovat tietenkin tärkeämpiä kuin hankkeen tieteellinen puoli, Tossavainen sanoo.

Lisätietoja: Post doc -tutkija, TtT Terhi Saaranen, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, p. 0500 940 242, terhi.saaranen@uef.fi

Teksti Ulla Kaltiala Kuva Raija Törrönen

 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin