Paras-hanke eheytti mutta myös etäännytti sosiaali- ja terveyspalveluja

Päättymässä oleva Paras-hanke eheytti ja uudisti kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta myös etäännytti palvelujen päätöksentekoa kauemmas peruskunnasta. Tämä käy ilmi Itä-Suomen yliopistossa meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistusta käsittelevän tutkimuksen 19. joulukuuta julkaistusta tutkimusraportista.

Suomen Kuntaliiton ja kuuden yliopiston yhteisessä valtakunnallisessa ARTTU-arviointitutkimusohjelmassa on mukana 40 erikokoista kuntaa. Paras-hankkeen aikana näihin kuntiin luotiin yksitoista erilaista sosiaali- ja terveyspalvelujen päätöksenteko- ja organisaatiomallia.
Tutkimuksessa mukana olevista kunnista lähes puolessa eli 19 kunnassa on tätä nykyä käytössä sosiaali- ja terveyspalveluissa perinteinen toimintamalli, jossa palvelut tuotetaan kunnan omana tuotantona. Yhdessä kunnassa terveyspalvelut tuottaa kunnan oma liikelaitos. Lisäksi käytössä on kuntien yhteistoiminta-alueita, kuntayhtymiä, niiden liikelaitoksia ja isäntäkuntamalleja. Kajaanissa on käytössä oma maakuntamallinsa.

Sosiaali- ja terveyspalveluista päätetään nykyään hyvin erilaisilla kokoonpanoilla. On perusturvalautakuntia, sosiaali- ja terveyslautakuntia, hoivalautakuntia tai terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntia.
– Paras-hankkeen aikana on syntynyt myös yhteistoiminta-alueita ja sellaisia palvelujen organisointimalleja, joissa on ylitetty perinteisiä organisaatio- ja ammattirajoja. Toisaalta päätösvalta ja vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista ovat joillakin yhteistoiminta-alueilla siirtyneet pois peruskunnasta, tutkimushankkeen johtaja, professori Vuokko Niiranen ja tutkija Alisa Puustinen tiivistävät.

Tutkijat huomauttavat, että samaan aikaan Paras-hankkeen kanssa kunnissa ja valtiolla on tapahtunut paljon muita uudistuksia, joten suoraviivaisia syy-seuraussuhteita Paras -hankkeen aikaansaannoksista on mahdoton esittää.

Paras loi pohjaa kuntauudistukselle

Vuonna 2006 käynnistynyt Paras -hanke uudisti palvelurakenteita ja loi pohjan uudelle kuntauudistukselle.
– Tutkimuksessa on käynyt selväksi, että pelkkä rakenteiden uudistaminen ei riitä, mutta palvelut tarvitsevat kestävät taloudelliset ja toiminnalliset rakenteet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteys kunnan muihin palveluihin on tärkeää pitää mielessä, muistuttaa Alisa Puustinen. Kunnissa on uudistettava myös toimintatapoja, erityisesti johtamista ja poliittista päätöksentekoa sekä parannettava henkilöstön osaamista niin, että uusiin toimintatapoihin voidaan siirtyä.

Paras-hanketta arvioidaan 40 kunnan kannalta

Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa (SOTEPA) on osa Suomen Kuntaliiton ja kuuden yliopiston yhteistä Paras-hanketta tutkivaa ARTTU- arviointitutkimusohjelmaa. Ohjelmaa rahoittavat Suomen Kuntaliitto, eri ministeriöt, tutkimuskunnat ja mukana olevat yliopistot.
Vuoden 2012 lopussa päättyvässä Paras-arviointitutkimusohjelmassa (ARTTU) tutkitaan Paras-uudistuksen vaikutuksia eri näkökulmista: palvelujen, talouden, demokratian ja johtamisen, henkilöstön sekä yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta.

Arviointitutkimusohjelmassa on mukana 40 kuntaa: Halsua, Hamina, Harjavalta, Haukipudas, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Juuka, Jyväskylä, Kajaani, Karkkila, Kemiönsaari, Kirkkonummi, Kitee, Kotka, Kuopio, Kuusamo, Lappeenranta, Lapua, Lempäälä, Lieto, Mustasaari, Mänttä-Vilppula, Oulu, Pello, Pori, Pudasjärvi, Raasepori, Salo, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sipoo, Sodankylä, Turku, Uurainen, Vaasa, Varkaus, Vimpeli, Vöyri ja Äänekoski.

Lähde: Kuntaliitto

Tutkimusraportti on saatavissa verkkojulkaisuna.
 

Lisätietoja:
professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 550 4801
tutkija Alisa Puustinen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 355 2277

Koko ARTTU-tutkimusohjelman kokonaisuus:
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 09 771 2504, 050 337 5634

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin