Opettajien graduilla ja tutkimustaidoilla ei vaikutusta työllistymiseen

Pro gradu -työn aihe, arvosana ja tutkimustaidot eivät vastavalmistuneiden opettajien mukaan vaikuta heidän työllistymiseensä. Mihin tutkivaa opettajaa siis tarvitaan? Tunnistetaanko tutkivaa opettajuutta työmarkkinoilla ensinkään? Näitä kysymyksiä esittävät tutkimustulostensa perusteella Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta sekä Visa Tuominen ja Antero Puhakka Itä-Suomen yliopistosta.

Suomessa on haluttu lisätä opettajan ammatin tutkijapainotteisuutta sekä opettajankoulutuksessa että työelämässä. Tutkivaa opettajaa on pidetty tavoitteena sekä opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa että opettajankoulutuksen tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta arvioitaessa. Myös valtakunnalliset peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien perusteet edellyttävät tutkimuspainotteista opetusta.

Rautopuron, Tuomisen ja Puhakan tutkimus Vastavalmistuneiden opettajien työllistyminen ja akateemisten taitojen tarve valottaa asiaa noin 850 vastavalmistuneen luokan- tai aineenopettajan arvioimana. Tutkimuksessa selvitettiin niitä tekijöitä, jotka olivat valmistuneiden mielestä vaikuttaneet positiivisesti työmarkkinoille siirtymiseen. Tulokset on julkaistu juuri ilmestyneessä Suomen kasvatustieteellisen seuran Kasvatus-lehdessä.

Tutkinto, henkilökohtaiset ominaisuudet ja aktiivisuus tärkeimpiä työpaikan saamisessa

Vastavalmistuneet opettajat kokivat lyhyehkön työmarkkinakokemuksensa perusteella pro gradu -työnsä aiheen ja arvosanan sekä tutkimusmenetelmien hallinnan olevan vähiten työllistymiseensä vaikuttaneita tekijöitä. Esimerkiksi tutkimusmenetelmien hallintaa piti työllistymiseensä vaikuttaneena tekijänä vain 1 % luokanopettajista, pro gradu -työn arvosanaa 2 % luokanopettajista ja opinnäytetyön aiheenkin näki vaikuttaneen työllistymiseensä vain 6 % luokanopettajista. Vastaavasti luokanopettajiksi valmistuneista 98 % piti tutkintoa, 95 % henkilökohtaisia ominaisuuksia ja 91 % omaa aktiivisuutta tärkeimpinä tekijöinä työpaikan saamiselle.

Opettajiksi valmistuneet katsoivat akateemisten taitojen vaikuttaneen työllistymiseensä hyvin vähän ja vain harva oli aloittanut tieteelliset jatko-opinnot valmistumisensa jälkeen. Tälle pienelle joukolle, joka suuntasi jatko-opintoihin pro gradu -työn aihe ja arvosana olivat olleet merkityksellisiä työllistymiselle. Muille opettajiksi valmistuneille niillä ei ole ollut juuri merkitystä, ainakaan työuran alussa.

– Ymmärretäänkö työmarkkinoilla todellakin tutkiva opettajuus, vai onko opettajiksi valmistuvien pro gradu -työn tekeminen nähtävä vain pakollisena osana tutkintoa ja ovatko kasvatustieteelliset pro gradu -töiden aiheet opettajien työmarkkinoiden kannalta lainkaan oleellisia, kysyvät tutkimuksen tekijät. Kirjoittajien mielestä akateemisten taitojen tunnistaminen ja kehittäminen ovat tärkeitä sekä opettajien työelämässä että opettajankoulutuksessa, muun muassa sen vuoksi, että maisterintasoinen opettajankoulutus Suomessa on yksi reitti akateemisiin jatko-opintoihin.

Lähde: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Lisätietoja:
Projektitutkija Juhani Rautopuro, p. 040 805 4275, juhani.e.rautopuro(at)jyu.fi
Lehtori Visa Tuominen, p. 050 308 3045, visa.tuominen(at)uef.fi
Yliopistonlehtori Antero Puhakka, p. 050 401 1123, antero.puhakka(at)uef.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin