Mustikan ja puolukan talteenottoaste maan eri osissa vaihtelee 3-13 prosentin välillä

Myös kokonaissadot vaihtelevat suuresti, kertoo Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston  ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä valmistunut tutkimus.

 Jokainen suomalainen tunnistaa mustikan ja puolukan.  Yli puolet väestöstä poimii niitä ainakin kerran vuodessa muodostaen samalla omakohtaisia arvioita marjasatojen  vaihtelusta ja  riittävyydestä.  

 Myös valtakunnalliset tiedot mustikan ja puolukan kokonaissadoista ja niiden talteenottoasteista ovat perustuneet hajanaisiin tutkimuksiin ja tilastoihin sekä niiden pohjalta tehtyihin arvioihin.

Itä-Suomen yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa yhteistyössä tehty tutkimus tuo ensimmäisen kerran systemaattista tietoa mustikan ja puolukan satojen vaihtelusta sekä niiden talteenottoasteista Suomessa ja sen eri osissa. Avotuntureiden sadot eivät ole laskelmissa mukana.

 Laskelmien mukaan mustikan kokonaissato vuosina 1997 – 2008 on vaihdellut 92 ja 312 miljoonan kilon välillä.  Puolukan sadot vaihtelivat 129 ja 386 miljoonan kg välillä. 

  Kokonaissadot laskettiin vuonna 1997 myös erikseen viidelle maamme suuralueelle: Etelä-Suomelle (jossa laskennallisista syistä mukana oli myös Etelä-Pohjanmaan rannikko), Länsi-Suomelle, Itä-Suomelle, Oulu-Kainuulle ja Lapille. Alueellisestikin laajimmassa Lapissa olivat suurimmat mustikan (108  milj. kg)  ja puolukan (116  milj.kg) kokonaissadot.  Muiden suuralueiden sadot vaihtelivat esimerkiksi mustikalla  Länsi-Suomen 44  milj.kg ja Oulu-Kainuun 62 milj.kg välillä.

 Talteenottoasteet koko maalle laskettiin vuosille 1997-1999, joille käytettävissä oli Joensuun yliopistossa tuolloin tehty  toistaiseksi perusteellisin valtakunnallinen aineisto mustikan ja puolukan talteenotosta.   

 Koko maassa mustikoita poimittiin suhteellisesti ottaen varsin tasaisesti 5–6 prosenttia kokonaissadosta  sadoiltaan erilaisina vuosina 1997-1999. Puolukan talteenottoaste vaihteli samoina vuosina  8 - 10 prosentin tietämissä. 

 Suuralueittaiset tulokset laskettiin vain vuodelle 1997,  joka oli erittäin hyväsatoinen vuosi. Puolukkaa ja mustikkaa poimittin yhteensä ennätykselliset 45 milj. kg. Talteenottoasteet olivat tuolloin korkeimmat Itä-Suomessa ja  Oulu-Kainuun alueella, mustikalla 9-10 prosenttia ja puolukalla 12 – 13 prosenttia. 

 Professori Olli Saastamoinen Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta korostaa, että marjojen talteenottoa koskevat tulokset ovat ajalta, jolloin ulkomaisia poimijoita oli Suomessa vielä varsin vähän. Laskelma on ollut Saastamoisen mukaan kuitenkin mahdollista tehdä vasta nyt, kun kokonaissadoista ja niiden vaihteluista on saatu uutta tietoa.

  Uusi kyselytutkimus tulossa

 Saastamoinen kertoo, että 14 vuoden tauon jälkeen luonnonmarjojen ja sienten talteenottoa koskeva valtakunnallinen kyselytutkimus tullaan toistamaan.

-Sen avulla pyritään saamaan uutta tietoa poiminnan nykytilasta ja sen kehittämisen mahdollisuuksista, sanoo Saastamoinen.

 MML Marjut Turtiainen Itä-Suomen yliopiston  metsätieteiden osastolta toteaa, että mallien ja olemassa olevien empiiristen satotietojen yhdistäminen tarjoaa toistaiseksi parhaan mahdollisuuden valtakunnallisen ja alueellisten kokonaissatojen laskentaan.

-Mutta etenkin  ilmaston muuttuessa tarvittaisiin myös uutta valtakunnallista maastossa mitattua tietoa, mieluiten valtakunnan metsien inventointiin liittyen, toteaa Turtiainen..

 FL Kauko  Salo Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun yksiköstä on tuottanut monivuotisen marjasatojen vaihtelua koskevan perusaineiston,

-Sen  koealojen mittaaminen on tapahtunut laajan ja pääosin vapaaehtoisen harrastajajoukon  toimesta, hän kiittelee.

 Englanninkielinen tutkimusartikkeli   Turtiainen, M., Salo, K. & Saastamoinen, O. 2011.Variations of yield and utilisation of bilberries   (Vaccinium myrtillus L.) and cowberries (V. vitis-idaea L.) in Finland. Silva Fennica 45(2): 237–251 on luettavissa  verkosta (www.metla.fi/silva.fennica).

 Lisätietoja:

Marjut Turtiainen 050-3249054

Kauko Salo 050-3913034

Olli Saastamoinen 050-5522296

 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin