Maistereiden työurista laaja tutkimus

Suomalaisten yliopistojen Aarresaari-verkosto on julkaissut tutkimuksen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurien alusta. Teoksen ”Kunhan kuluu viisi vuotta - ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat” ovat toimittaneet Antero Puhakka ja Visa Tuominen Itä-Suomen yliopistosta. Kirjoittajina on alan asiantuntijoita Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistoista.

Tutkimus perustuu vuonna 2003 valmistuneille viisi vuotta valmistumisen jälkeen suunnattuun valtakunnalliseen kyselyyn. Kirjan toimittajat, Puhakka ja Tuominen toteavat tutkimuksen aineiston olevan poikkeuksellisen laajan: ”Kyselyyn vastasi 16 yliopistosta 6692 henkeä, joka on yli puolet (54 %) kaikista vuonna 2003 valmistuneista”.

Maisterit sijoittuvat työmarkkinoille pääsääntöisesti hyvin. Viisi vuotta valmistumisesta vain 2 prosenttia maistereista oli työttöminä, vaikka valmistumisen jälkeen työttömyyttä oli kokenut noin kolmannes. Tämänkin tutkimuksen mukaan määräaikaiset palvelussuhteet ovat etenkin naisten ongelma. Vakituinen työsuhde oli viisi vuotta valmistumisen jälkeen miehistä 79 prosentilla vastanneista, naisilla 66 prosentilla vastanneista. Parhaiten palkattuja vastanneista olivat hammaslääketieteen koulutusalalta valmistuneet reilun 5000 euron keskimääräisellä kuukausipalkalla.

Vaikka suurimmalla osalla vastaajista menee hyvin, tutkimuksen artikkeleissa kuvataan myös työllistymiseen liittyviä vaikeuksia. Juha Sainio (Turun yliopisto) toteaa: ”Työuran alun työttömyyskokemukset vaikuttavat haitallisesti myöhempään työuraan ja kasvattavat työttömyysriskiä tulevaisuudessa” ja jatkaa: ”sijoittuminen heti valmistumisen jälkeen koulutusta vastaamattomiin tehtäviin kasvattaa riskiä työskennellä myöhemminkin koulutusta vastaamattomissa tehtävissä.”

Ylikoulutettujen osuus on kansainvälisiin tutkimuksiin nähden Suomessa pieni. Selvästi ylikoulutetuksi itsensä kokee vain 3 prosenttia ja osin ylikoulutetuksi vastaavasti 11 prosenttia maistereista. Erot koulutusaloittain ovat suuria, sillä esimerkiksi humanisteista joka viides katsoi olevansa ainakin osittain ylikoulutettu työtehtäviinsä. Juhani Rautopuro (Jyväskylän yliopisto) huomauttaa, että epätarkoituksenmukaisista työtehtävistä on seurauksena myös palkkasakko: ”Ylikoulutettu henkilö menettää sopivasti koulutettuun kollegaansa nähden keskimäärin 1-2 kuukauden palkan vuodessa. Koulutusalasta riippumatta naiset ovat miehiä useammin ylikoulutettuja työtehtäviinsä”.

Maisterit katsoivat tarvitsevansa töissään hyvin yleisiä taitoja kuten ongelmanratkaisu- ja ryhmätyötaitoja. Työssä tarvittavat taidot vaihtelevat luonnollisesti eri työtehtävissä työskentelevien kesken, mutta samoissakin työtehtävissä eri työnantajasektoreilla. Kun viisi vuotta valmistumisen jälkeen joka neljäs maisteri oli vaihtanut työnantajasektorilta toiseen ja reilu kolmannes (36 %) kokonaan toisenlaisiin työtehtäviin ensimmäiseen työtehtävään verrattuna, tuo tämä ongelmia: ”Yliopistoja kannustetaan huolehtimaan siitä, että valmistuneilla on riittävästi taitoja työelämää varten. Mutta pitäisikö yliopistokoulutuksessa pyrkiä kehittämään niitä taitoja, joita tarvitaan ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassa, vai niitä taitoja, joita tarvitaan myöhemmin työuralla?” kysyy Antero Puhakka (Itä-Suomen yliopisto).

Valmistuneiden virta vie kohti Etelä-Suomea, vaikka valtaosa maistereista asui sen läänin alueella, jossa oli asunut ennen yliopisto-opintoja. Maakunnittain tarkasteltuna Uudenmaan lisäksi ainoastaan Pirkanmaan alueella asui vuonna 2003 valmistuneita enemmän kuin ennen opintoja. Kolmen maakunnan (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu) alueilla asui yli 60 % vähemmän vastanneita kuin ennen opintoja. Valmistuneiden keskittyminen kaupunkeihin on voimakasta: ”peräti kaksi kolmasosaa vastanneista oli keskittynyt asumaan ja työskentelemään vain yhteentoista kaupunkiin. Lopuille Manner-Suomen 300 kunnalle jäi vain loppukolmannes vastanneista” toteaa Visa Tuominen (Itä-Suomen yliopisto).

Teoksen päättävässä yhteenvedossa Jani Ursin (Jyväskylän yliopisto) muistuttaa siitä, että korkeakoulutuksen työllistyvyys on ”noussut yhdeksi keskeisistä kansallisista ja kansainvälisistä prioriteetista” ja pohtii valmistuneiden työurien seurannan olevan ”yksi korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen kulmakivistä”.


Kunhan kuluu viisi vuotta - ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat on ladattavissa osoitteessa www.aarresaari.net

Lisätietoja antavat kirjoittajat:

Työuran alun vaikutuksesta myöhempään työuraan:
VTM Juha Sainio, Turun yliopisto, p. 040 749 0086

Ylikoulutuksesta:
KT, YTM Juhani Rautopuro, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, p. 040 556 2748

Työelämässä tarvittavista taidoista:
YTT, FM Antero Puhakka, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 401 1123

Manner-Suomen muuttoliikkeestä:
KL Visa Tuominen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 308 3045

Teoksen yhteenveto ja pohdinta:
KT Jani Ursin, Jyväskylän yliopisto, 050 303 0811
 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin