Luonnonvarojen merkitys korostuu epävarmuuksien maailmassa

Vuonna 2008 alkanut globaali talouskriisi oli itsessään yllätys. Yllättävät tapahtumat ja kehityskulut ovat jatkuneet senkin jälkeen: euroalueen velkakriisi, maailmantalouden heilahtelu, poliittinen kuohunta arabimaissa, Fukushima, Suomen vaalitulos, Lontoon mellakat. Kuitenkin paljon enemmän maailman kehityssuuntaan pidemmällä aikajänteellä vaikuttaa se, että maailman talous ja kasvava väestö ovat yhä riippuvaisempia rajallisista ja erityisesti uusiutuvista luonnonvaroista.

Tämä käy ilmi maanantaina Joensuussa julkistetussa Metsäalan ennakointiyksikön kirjassa Maailma haastaa – metsä tulevaisuuden ratkaisuissa. Se on viime vuosien laaja-alaisin Suomessa julkaistu teos maailman tulevaisuuden kehityskuluista ja keinoista varautua niihin. Kirjassa monitieteinen tutkijajoukko on ennakoinut maailman keskeisimpien osa-alueiden kehitystä 20–30 vuotta eteenpäin. Luodun kokonaiskuvan perusteella tarkastellaan myös sitä, missä rooleissa metsien käyttö voi olla mukana haasteiden ratkaisussa ja miten tämän pitäisi heijastua metsien käytön kehittämiseen.

Maailman talouden, maailman poliittisen järjestelmän, ruokaturvan, energia-, ilmasto-, alue- ja innovaatiopolitiikan sekä kuluttajien arvojen tarkastelu toi selkeästi esille, että maailma on jo siirtynyt luonteeltaan erilaiseen vaiheeseen kuin ennen globaalin talouslaman puhkeamista. Nykyisessä taloudellisen ja poliittisen epävarmuuden ajassa on jo nähtävissä suuntamerkkejä tulevaisuuden kehityksestä. Talouden kasvu on hidastunut, koska luotto- ja markkinavetoisen vaiheen jälkeen maailman talouskehitykselle ei ole löytynyt pitävää pohjaa. Monet toimialat ja yritykset joutuvat etsimään uusia kilpailuvaltteja kysynnän ja kilpailun muuttuessa. Maailman poliittiset asetelmat ovat myös muuttuneet länsijohtoisuudesta moninapaiseen suuntaan. Yhteistyökykyä tämä ei vielä ole mainittavasti lisännyt, vaikka sille olisi ilmeinen tarve monissa kysymyksissä, kuten ilmastokysymysten ja ruokaturvan ratkaisuissa.

Kaikkein kauaskantoisin ja jo nyt vahvasti näkyvä kehityskulku on se, että ruokaan, energiaan, maankäyttöön, ilmastoon ja luonnonvarojen riittävyyteen liittyvät tekijät ovat muuttumassa taloudellisesti ja poliittisesti keskeisiksi, strategisiksi kysymyksiksi. Niukkenevan öljyn korvaaminen uusiutuvilla luonnonvaroilla on suuri haaste. Jotta kasvavalle väestölle voidaan turvata inhimilliset elinolot, maailman biokapasiteetista on pidettävä hyvää huolta ja luonnonvaroja on käytettävä nykyistä paljon säästeliäämmin. Erityisesti ruokakysymyksen ratkaisu törmää moniin niukkuustekijöihin, ennen kaikkea maan, veden ja keinolannoitteiden rajallisuuteen. Tästä syystä ruuan hinta saattaa jopa kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä, jos uusia ratkaisuja ei kyetä löytämään.

Uusiutuvien luonnonvarojen strategisen merkityksen kasvu avaa myös liiketoimintamahdollisuuksia. Mailla, joilla on runsaasti luonnonvaroja ja niiden hyödyntämiseen liittyvää osaamista, kuten Suomella, on etulyöntiasema mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Maailman laajuisesti niin sanottu kestävä tai vihreä liiketoiminta eri muodoissaan onkin osoittautunut yhdeksi nopeimmin kasvavaksi liiketoiminnan muodoksi.

Metsä- ja puuperäisille tuotteille ja palveluille on tulevaisuudessa monin verroin nykyistä enemmän kysyntää kasvavien tarpeiden ja niukkenevien resurssien maailmassa. Kysyntä tulee kohdistumaan suureen määrään keskenään erilaisia tuotteita ja palveluita, esimerkkeinä asuinalue, lääkeaine tai pohjavesi. Metsien käyttöön perustuvan tuote- ja palvelutoiminnan laajentuminen tulee olemaan pitkälti uusien ja metsäsektorin ulkopuolisten yritysten varassa, sillä monet uudet tuotteet ja palvelut ovat lähempänä muita toimialoja.

Kasvavasta markkinasta kilpailee moni raaka-aine, toimiala ja maa. Siksi ei ole selvää, että mahdollisuudet realisoituvat metsä- ja puuperäisissä ratkaisuissa merkittäväksi toiminnaksi Suomessa tai suomalaisen osaamisen menestyksenä muualla. Metsä- ja elinkeinopolitiikan toteuttajien tehtävänä onkin etsiä ripeästi metsien käytölle suurinta hyötyä ja jalostusarvoa suuntaamalla rahoitusta selvästi nykyistä enemmän tuoreille ideoille ja uusille metsien hyödyntäjille toimialataustasta riippumatta.

Jakob Donner-Amnell, Saija Miina, Jouni Pykäläinen ja Sari Tuuva-Hongisto (toim.). 2011. Maailma haastaa – metsä tulevaisuuden ratkaisuissa. Sähköinen julkaisu osoitteessa:
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0484-3/urn_isbn_978-952-61-0484-3.pdf

Selvitys on osa Itä-Suomen yliopiston ja Joensuun Tiedepuiston toteuttamaa, Manner-Suomen ESR-ohjelmaan kuuluvaa Metsäalan uuden liiketoiminnan ennakointi -hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuun kaupunki ja Liikesivistysrahasto.

Lisätietoja: Tutkija Jakob Donner-Amnell, p. 044 276 8366
 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin