Kuopiolaisille epilepsiatutkijoille 700 000 euroa EuroEPINOMICS-ohjelmasta

Professori Asla Pitkänen Itä-Suomen yliopiston A.I.Virtanen -instituutista ja professori Reetta Kälviäinen kliinisen lääketieteen yksiköstä ovat saaneet kumpikin 350 000 euroa 3-vuotisille tutkimusprojekteilleen European Science Foundationin koordinoimasta EuroEPINOMICS-ohjelmasta                          

Pitkänen koordinoi projektia "Epileptogeneesiä aiheuttavat epigeneettiset patomekanismit fokaalisissa ja yleistyvissä epilepsioissa". Tutkimus on laatuaan ensimmäinen, joka laaja-alaisesti tutkii epigeneettisen säätelyn mahdollisuuksia epileptogeneesin eli epilepsian kehittymisen estossa. Tutkimuskonsortioon kuuluu tutkijoita Saksasta, Itävallasta, Puolasta, Isosta-Britanniasta, Australiasta ja Ranskasta.

Kälviäisen projekti ”Epileptogeneesin ja lääkeresistenssin geneettinen tausta aivojen glia-soluissa - translationaalinen tutkimus geneettisistä ja molekulaarista tekijöistä kuumekouristusten ja ohimolohkoepilepsian ilmenemisessä” tutkii astrosyyttien roolia epileptisen aktiviteetin synnyssä, leviämisessä ja epileptogeneesin muodostumisessa kuumekouristuksia seuraavassa ohimolohkoepilepsiassa. Mukana on tutkijoita Norjasta, Saksasta ja Hollannista.     

Molemmat projektit etsivät uusia epilepsian syntymekanismeja, joita voitaisiin hyödyntää kehitettäessä uusia hoitoja estämään epilepsian kehittyminen esimerkiksi pään vamman tai pitkittyneen kuumekouristuksen jälkeen sekä tehostamaan hoitovastetta epilepsiaa sairastavilla potilailla.                        

Maailmassa on noin 50 miljoonaa epilepsiaa sairastavaa henkilöä. Pelkästään Euroopassa siitä aiheutuvat kustannukset ovat noin 15,5 miljardia vuodessa. Noin 65 prosentilla potilaista epilepsia aiheutuu aivoissa olevasta rakenteellisesta poikkeavuudesta. Lopuilla 35 prosentilla epilepsian syyksi oletetaan geneettinen muutos. Noin kolmasosalla potilaista epilepsiakohtaukset alkavat ohimolohkosta. Yritykset estää ohimolohkoepilepsian kehittyminen esimerkiksi pitkittyneen kuumekouristuksen tai pään vamman jälkeen ovat epäonnistuneet. Ohimolohkoepilepsia on myös usein resistentti käytössä oleville epilepsialääkkeille. Monille potilaille hippokampuksen ja sitä ympäröivän ohimolohkon etuosan poisto epilepsiakirurgisella leikkauksella onkin ainoa keino hallita kohtauksia. Ohimolohkoepilepsia muodostaa merkittävän terveysongelman ja edellytys menestyville hoitokokeilulle on spesifisten lääkeaineiden vaikutuskohtien tunnistaminen.

Lisätietoja:

Professori Asla Pitkänen, asla.pitkanen@uef.fi, p. 050 517 2091

Professori Reetta Kälviäinen, reetta.kalviainen@kuh.fi, p. 040 583 9249

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin