Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta valitsi uusia akatemiatutkijoita ja tutkijatohtoreita

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on valinnut 16 uutta akatemiatutkijaa ja 45 tutkijatohtoria. Perjantaina 6.5. pidetyssä kokouksessa valitut tutkijat aloittavat kautensa tämän vuoden syyskuussa.Yhteensä toimikunta osoitti akatemiatutkijoiden palkkaukseen noin 6,3 miljoonaa euroa ja tutkijatohtoreiden palkkaukseen 12,3 miljoonaa euroa. 

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnalle lähetettiin yhteensä 110 akatemiatutkijan hakemusta ja 189 tutkijatohtorihakemusta. Nyt valittujen akatemiatutkijoiden väittelystä on kulunut 3-9 vuotta. Tutkijatohtorit ovat vastikään väitelleitä tutkijoita. Akatemiatutkijan kausi on viisivuotinen ja tutkijatohtorin kolmivuotinen. 

Akatemiatutkijan rahoitus kattaa tutkijan palkan, ja tehtävään valituilla on mahdollisuus hakea tutkimukseensa Akatemiasta myös tutkimuskulurahoitusta. Tutkijatohtorien rahoitus sisältää sekä palkkauskustannuksia että tutkimussuunnitelman toteuttamiseen tarvittavia tutkimuskuluja. 

Akatemiatutkijan rahoituksen tavoitteena on edistää ja vahvistaa parhaimpien kokeneiden tutkijoiden pätevöitymistä akateemiseen johtajuuteen ja vakiinnuttaa heidän asemaansa itsenäisenä tutkijana. Tutkijatohtorirahoituksella edistetään lupaavien tutkijoiden pätevöitymistä ammattitutkijoiksi.

 

Uudet akatemiatutkijat tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

Jan Kuhanen Itä-Suomen yliopistosta lähestyy HIV/AIDSia Afrikassa historiallisena ongelmana siirtomaakauden jälkeen. Tutkimus kyseenalaistaa suurten ja kalliiden AIDS-hankkeiden mielekkyyden ja pyrkii osoittamaan, kuinka paikallistason ääni AIDS-työssä on painettu taka-alalle. Kuhasen tutkimusasetelman mukaan suuret kansallisen ja globaalin tason toimijat ovat määritelleet AIDS-epidemian omiin tarkoitusperiinsä sopivaksi ilmiöksi, jota voidaan lähestyä yksinkertaisin ja teknisin ratkaisuin. Tutkimuksessa pyritään myös osoittamaan, kuinka nämä ulkoa tuodut ratkaisut sotivat paikallistasolla vallitsevia kulttuurisia ja uskonnollisia normeja vastaan.

Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta tutkii 1880-luvun lopulla Yhdysvaltain intiaanien keskuudessa levinnyttä henkitanssiuskontoa. Tutkimuksessa käytetään lähteinä lakoto-intiaanien kirjoittamaa materiaalia. Lakotojen sisäiset, ristiriitaiset ja konflikteja aiheuttaneet näkemykset muodostavat kukin yhden tutkimuksen näkökulmista. Lopuksi ne nivotaan yhdeksi kertomukseksi, joka sitoo lakotojen kokemukset osaksi laajempaa poliittista ja historiallista viitekehystä. 

Lauri Nummenmaa Turun ylipistosta tutkii, millaiset aivojen toiminnan ja rakenteen muutokset selittävät ruuanhimon lisääntymistä ja liikalihavuutta. Liikalihavien potilaiden ja terveiden verrokkien aivoja tutkitaan positroniemissiotomografian ja toiminnallisen magneettikuvauksen avulla, jolloin saadaan tietoa sekä aivojen syömistä säätelevien välittäjäaineiden toiminnasta, että siitä miten aivot käsittelevät ruokaa ja syömiseen liittyviä kohteita. Liikalihaville potilaille suoritetaan myös laihdutusleikkaus, jonka jälkeen heidän aivonsa kuvataan uudelleen. Näin saadaan tietää, miten lihavuus ja laihtuminen muuttavat aivoja, mikä puolestaan auttaa tutkijoita suunnittelemaan entistä tehokkaampia hoitomuotoja lihavuuteen ja ruuanhimoon. 

Kaius Tuori Helsingin yliopistosta tutkii keisarillisen oikeusjärjestelmän syntyä Roomassa 31 eaa - 228 jaa.Hän selvittää keisarien rooleja tuomarina, lainsäätäjänä ja hallinnoijana osana Rooman oikeusjärjestelmän muutosta. Oikeudenkäytön ja lainsäädännön alueilla keisarit kohtasivat kansalaisia sekä antoivat kansalaisten etuja, oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä. Tutkimus perustuu lähteisiin keisarien toiminnasta sekä kaunokirjallisuudessa, historiankirjoituksessa ja keisarillisessa propagandassa ilmenevään aatehistorialliseen kehitykseen. 

Uudet tutkijatohtorit tutkivat muun muassa seuraavia aiheita: 

Noora Ellonen Tampereen yliopistosta tutkii alle kouluikäisten lasten väkivaltakokemuksia. Tutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena lasten vanhemmille. Tuloksia verrataan Ruotsissa kerättyyn vastaavaan aineistoon.Hankkeessa tutkitaan myös poliisin esitutkintaa lapsiin kohdistuvissa väkivaltaepäilyissä. Ellonen haastattelee väkivaltaepäilyjä tutkineita poliiseja, joiden kuvaamat toimintatavat hän analysoi tieteellisin menetelmin. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää poliisin työtä lapsiin kohdistuneiden väkivaltatapausten tutkinnassa. 

Inari Mattsson Helsingin yliopistosta tutkii kansallisia historiakäsityksiä, kollektiivisia tunteita ja äärioikeiston kannatusta.Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen ja ruotsalaisen populistipuolueen retoriikkaa. Tavoitteena on valottaa niiden ideologioiden sisältöjä. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti siihen, miten mielikuvia kansallisesta identiteetistä ja kansallisvaltiosta rakennetaan näissä liikkeissä. Tavoitteena on selvittää, miltä osin nykyiset ideologiat heijastavat toisen maailmansodan aikaisia kansallismielisiä diskursseja sekä tarkastella kansallisten historiakäsitysten suhdetta äärioikeiston kannatukseen. 

Howard Sklar Helsingin yliopistosta tarkastelee tieteidenvälisessä tutkimusprojektissaaan, kuinka fiktiivisissä ja omaelämäkerrallisissa kertomuksissa kuvataan henkistä kehitysvammaisuutta ja kuinka ne vaikuttavat ei-kehitysvammaisten käsityksiin ja tuntemuksiin.Tutkijan oletuksena on, että kaunokirjallisuus nojaa usein stereotyyppisiin kielikuviin kuvatessaan henkisesti kehitysvammaisia yksilöitä ja että nämä kielikuvat eivät useinkaan vastaa oikeasti henkisesti kehitysvammaisten henkilöiden kokemuksia. Tutkimus hyödyntää kerrontateoreettisia lähestymistapoja tutkimusmateriaalina toimiviin teksteihin. Empiirisen osion kohteena on 200 pääkaupunkiseudulla asuvaa 16-18-vuotiasta nuorta. Kokeissa tarkastellaan erityisesti nuorten omaksumia asenteita henkisesti kehitysvammaisia kohtaan ja heidän tuntemuksiaan sekä ennen kertomusten lukemista että sen jälkeen. 

Lisätietoja:

•          tiedote hakijoille akatemiatutkijapäätöksistä http://www.aka.fi/Tiedostot/rahoituspaatoksia/KY_AT_liite_2011.pdf

•          tiedote hakijoille tutkijatohtoripäätöksistä

 http://www.aka.fi/Tiedostot/rahoituspaatoksia/KY_TT_liite_2011_fi.pdf  

•          Akatemiatutkijat: tiedeasiantuntija Päivi Messo-Linden, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8224, paivi.messo-linden(at)aka.fi

•          Tutkijatohtorit: tiedeasiantuntija Helena Vänskä, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8227, helena.vanska(at)aka.fi

 

Suomen Akatemian viestintä

Vesa Varpula

verkkotiedottaja

p. (09) 7748 8458

vesa.varpula(at)aka.fi 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin