Korkeakoulujen kansainvälisyys monipuolisesti esillä Kuopion kevätpäivillä

Kansainvälisyys ja korkeakoulujen kansainvälistyminen ovat monipuolisesti esillä Kuopiossa järjestettävillä korkeakoulujen kansainvälisten asiain kevätpäivillä 9.-11.5. Päivien teemat on valittu opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian teemoista, joita ovat aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö, korkeakoulujen vetovoiman lisääminen, osaamisen tunnetuksi tekeminen ja vienti, monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ja globaalin vastuun edistäminen.

Suomen korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toimeenpano on käynnistynyt eri korkeakouluissa. Tavoitteena on luoda edellytyksiä laadukkaalle korkeakoulutukselle, tutkimukselle, kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille.

Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara painottaa kumppanuutta, niin kansallista, eurooppalaista kuin globaaliakin. – Ensisijaisesti tarvitsemme nyt kansallista kansainvälisyyttä, josta esimerkkinä on yhteinen Kiina-ohjelma koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa.

Suomen kansallinen viesti eri kansainvälisissä yhteyksissä tukeutuu koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Tärkeää on korostaa kaikissa toimissa laatua, päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, Vihma-Purovaara sanoo.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadulla kiinnostavimmat kumppanimaita ovat Intia, Japani, Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat sekä nousevien talouksien maat, kuten Etelä-Afrikka ja Brasilia. Yhteistyö vahvojen eurooppalaisten toimijoiden kanssa on jo arkipäivää.

CIMOn johtaja Pasi Sahlbergin mukaan suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistymisstrategia edellyttää pontevia toimenpiteitä niin korkeakouluilta itseltään kuin niiden toimintaa tukevilta viranomaisilta.

– Aito kansainvälisyys edellyttää sitä, että korkeakouluissa opiskelee laaja kirjo opiskelijoita yhdessä suomalaisten nuorten kanssa. Siihen liittyy myös se, että kansainvälisyys voidaan saavuttaa ainoastaan niin, että myös opetushenkilöstö on kansainvälistä ja että opettajat ja tutkijat tutustuvat aktiivisesti muiden maiden koulutuskulttuureihin, Sahlberg sanoo.

Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee tällä hetkellä noin 14 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa ja 9 000 vaihto-opiskelijaa. Suomi on kansainvälisesti verrattuna tutkinto-opiskelijoiden määrissä eurooppalaisten keskiarvojen alapuolella, sen sijaan liikkuvuudessa hyvää eurooppalaista tasoa.

CIMO on 20 vuotta sitten perustettu organisaatio, jonka tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. CIMO toteuttaa vuosittain lukuisia kansainvälistymisohjelmia, joihin osallistuu noin 25000 henkilöä.

CIMO pyrkii varmistamaan sen, että kaikilla suomalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Tämä edellyttää kansallisen tietojärjestelmän kehittämistä ja myös uuden tiedon keräämistä. Euroopan lisäksi CIMOn toiminnan painopistealueita ovat Aasia, Venäjä ja Pohjois-Amerikka. Korkeakoulujen kansainvälistymisen tukeminen on yksi CIMOn keskeisistä tehtävistä.

Itä-Suomen yliopiston akateemisen rehtorin Kalervo Väänäsen mukaan kansainvälisyydellä on pitkä traditio yliopistoissa. Aidosti kansainvälisessä yliopistossa on tutkijoita, opettajia, opiskelijoita ja muuta henkilökuntaa, joilla on kansainvälinen tausta.

Itä-Suomen yliopistossa kansainvälisyydestä on vahvaa näyttöä muun muassa metsätieteissä ja terveystieteissä.

Väänänen arvioi Itä-Suomen yliopiston sijoittuvan kansainvälisyyttä arvioitaessa länsimaisten yliopistojen osalla hieman keskiarvon alapuolelle, mutta suomalaisten yliopistojen joukossa hyvään keskikastiin.

 Lisätietoja:

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara, p. 09 160 77428

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Johtaja Pasi Sahlberg, p. 0207 868 533

Itä-Suomen yliopisto

Akateeminen rehtori Kalervo Väänänen, p. 040 7011 303

>> Kevätpäivien verkkosivut ja ohjelma

Valtakunnalliset korkeakoulujen kansainvälisten asian hallinnon kevätpäivät järjestetään tänä vuonna Kuopiossa 9.-11. toukokuuta. Tapahtumaan osallistuu lähes 450 korkeakoulujen kansainvälisten asioiden parissa työskentelevää henkilöä. Järjestäjinä kevätpäivillä ovat Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO.

 

Kevätpäivillä on yli 60 tapahtumaa, sessiota, roundtable-keskustelua ja infotilaisuutta. Ohjelma rakentuu opetus- ja kulttuuriministeriön kansallisen kansainvälistymisstrategian teemoista. Päivien aikana ovat esillä muun muassa kansallisen kansainvälistymisstrategian toteutuminen strategiakauden puolessa välissä, tutkintoon johtavan koulutuksen vienti ja Suomi-brändin rakentaminen, kokemukset lukukausimaksukokeilusta, maahanmuuttajien tukeminen korkeakouluopinnoissa ja korkeakoulujen kielipolitiikka sekä kansainvälisen yhteistyön etiikka.

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin