Keskioluen laimentaminen vähentäisi alkoholikuolemia

Päivittäistavarakaupassa myydyn enintään 4,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävän oluen myynnin lopettaminen sekä enintään 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävän kansanoluen myynnin aloittaminen loppuvuonna 1977 aiheutti Ruotsissa 12–15 prosentin vähenemisen alkoholin kokonaiskulutuksessa, ja käänsi yli kymmenen vuotta kasvussa olleet alkoholikuolemat laskuun.

Nyky-Suomessa vastaava muutos tarkoittaisi keskioluen sekä keskivahvan siiderin ja long drink –juomien myynnin lopettamista päivittäistavarakaupoissa. Vuoden 2010 aineistoa käyttäen alkoholin kulutuksen väheneminen arvioitiin tämän toimenpiteen seurauksena noin 9 prosentin suuruiseksi, mikä vähentäisi noin 350 alkoholin aiheuttamaa kuolemaa vuodessa. Vaikutus on merkittävä sillä liikenteessä kuolee vuosittain noin 300 suomalaista.

Tähän tulokseen päätyy Itä-Suomen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteistutkimus.

Viime aikoina Suomessa on käyty keskustelua keskioluen kulutukseen vaikuttavista tekijöistä, jonka aikana on esitetty erilaisia näkemyksiä keskioluen laimentamisen tai sen myynnin rajoitusten vaikutuksista alkoholin kokonaisuuskulutukseen. Yhtäältä on väitetty, että näillä toimenpiteillä ei olisi merkitystä, toisaalta on esitetty, että kulutusta voitaisiin merkittävästi säädellä niiden avulla.

Ainoa keino saada selville myyntirajoitusten vaikutus on havaintoihin perustuva tutkimus. Ruotsissa syntyi naturalistinen ihmiskoeasetelma vuonna 1977, kun päivittäistavarakaupassa myytävän oluen enimmäisalkoholipitoisuuden raja laskettiin 3,5 prosenttiin.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen vaikutus keskioluen myynnin lopettamisella elintarvikeliikkeissä oli Ruotsin alkoholin kokonaiskulutukseen 1970-luvulla sekä arvioida millainen vaikutus vastaavanlaisella toimenpiteellä olisi ollut Suomessa vuonna 2010.

Päivittäistavarakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden alentaminen vaikeuttaisi alkoholin saatavuutta, millä olisi erisuuntaisia vaikutuksia. Yhtäältä kulutetun oluen keskimääräinen alkoholipitoisuus alenisi ja oluen, siiderin ja long drink -juomien kysyntä vähenisi. Toisaalta Alkossa myytävän oluen, siiderin ja long drink -juomien kysyntä lisääntyisi. Alkon myynti ei kuitenkaan kasvaisi yhtä paljoa kuin se vähenisi päivittäistavarakaupoissa.

Arvioitu vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen on, että se laskisi 6–12 prosenttia, siis keskimäärin noin 9 prosenttia. Kulutuksen aleneminen puolestaan vähentäisi alkoholin käytön aiheuttamia kuolemia. Koska 90 prosenttia suomalaisista asuu alle 10 kilometrin päässä alkoholimyymälästä, on epätodennäköistä että toimenpide lisäisi keskioluen vahvuisten juomien matkustajatuontia ulkomailta. Kulutuksen laskusta säästynyt raha ohjautuisi muuhun kulutukseen.

Tulokset tukevat yksiselitteisesti näkemystä, jonka mukaan keskioluen saatavuutta ja päivittäistavarakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuutta sääntelemällä voidaan olennaisesti vaikuttaa alkoholin kokonaiskulutukseen Suomessa.

Julkaisu: Jari Tiihonen, Aki Kangasharju, Pia Mäkelä, Juho Saari, Esa Österberg. Päivittäistavarakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden alentamisen vaikutus alkoholin kulutukseen ja kuolemiin.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportti 13. http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/900

Karolinska Institutet, Institutionen för klinisk neurovetenskap, Stockholm; Itä-Suomen yliopisto, oikeuspsykiatrian yksikkö, Kuopio; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Valtion taloudellinen tutkimuskeskus; Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos, Kuopio

Lisätietoja:
Jari Tiihonen, Professori, Karolinska Institutet, Institutionen för klinisk neurovetenskap, Stockholm, puh. +358 50 341 8363, jari.tiihonen@ki.se.
Aki Kangasharju, ylijohtaja, VATT, puh. 040-3045578, s-posti: aki.kangasharju@vatt.fi
Pia Mäkelä, erikoistutkija, THL, puh. 040 713 2232, s-posti: pia.makela@thl.fi
Esa Österberg, erikoistutkija, THL, puh. 020 610 7018, 0400 417 514, s-posti: esa.osterberg@thl.fi (ulkomailla)

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin