Ikääntyminen on mahdollisuus

Itä-Suomen yliopisto on yhteistyökumppaniensa kanssa rakentamassa uutta ”Pohjois-Karjala-projektia”, jossa tartutaan ikääntyvän väestön tuomiin haasteisiin ja pyritään kääntämään ne mahdollisuuksiksi. Yksi projektin keskeinen tavoite on nostaa kahdella vuodella sitä ikää, jolloin ikääntyvät tarvitsevat raskasta laitoshoitoa.
– Yritämme ikääntymiseen varautumisen ohjelmassa luoda Pohjois-Savoon sellaista uudenlaista toimintaohjelmaa, joka koskettaa kaikkia, dekaani Juha Kinnunen totesi Ikääntyminen Itä-Suomen mahdollisuutena -ajankohtaisseminaarissa.

Kinnunen muistutti, että uudenlaisille, ennakoiville toimintatavoille ja -malleille on tarvetta, sillä väestö ikääntyy vauhdilla niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa.
– Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä alue ja Itä-Suomi vastaavasti maamme nopeimmin ikääntyvä alue. Meillä ei ole aikaa pohtia vastauksia ikääntymisen haasteisiin samalla tavalla kuin esimerkiksi maamme kasvukeskuksilla, Kinnunen muistutti.

Hänen mukaansa palveluja lisäämällä ei pystytä vastaamaan ikääntymisen haasteisiin, vaan tarvitaan entistä enemmän ennakoivia toimenpiteitä ikääntyvän väestön toimintakyvyn parantamiseksi. Terveyttä ja toimintakykyä edistäviin tekijöihin tuleekin tarttua entistä varhaisemmassa vaiheessa.

Ikääntymiseen varautumisen ohjelmassa pyritään luomaan sellaisia toimintatapoja, joilla pystytään tukemaan ihmisten oman toimintakyvyn ylläpitämistä.
– Toimenpiteitä tulee kohdistaa erityisesti niihin väestöryhmiin, jotka ovat jäämässä aktiivisen elämän ulkopuolelle, Kinnunen painotti.

Tavoitteena on muuttaa myös ikääntymiseen liittyviä ajattelutapoja. Julkisuudessa ikääntyminen esitetään usein yhtenä yhteiskunnan suurimmista ongelmista, vaikka se tulisi nähdä mahdollisuutena.

Ohjelmassa kiinnitetään huomiota myös palvelujärjestelmän virtaviivaistamiseen.
– Suunnittelun ja palvelujärjestelmän kokonaisuuden tulisi lähteä ikäihmisten tarpeista, ei palveluja tarjoavien organisaatioiden, Kinnunen korosti.

Neljännen iän tietokanta

Lisäksi Pohjois-Savon ollaan rakentamassa kattavaa neljännen iän tietokantaa (age4data), johon kootaan ikäihmisiin liittyvää tietoa eri toimijoilta.
– Näin pystymme rakentamaan kokonaiskuvaa ikääntyvistä sekä havaitsemaan heihin liittyviä erilaisia kehityskulkuja ja tunnistamaan sellaisia ryhmiä, joihin voidaan kohdistaa aktivoivia toimenpiteitä.

Kinnunen haastoikin niin kunnat, järjestöt kuin ikäihmiset itsensä mukaan talkoisiin.
– Näin saamme syntymään Pohjois-Karjala-projektin kaltaisen hankkeen, joka koskee ikäihmisiä.

Pohjois-Karjala-projekti oli vuosina 1972–1997 toteutettu kansanterveyden edistämishanke, jonka tavoitteena oli parantaa suomalaisten terveystottumuksia.

Uusia innovaatioita tarvitaan

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson toi seminaariin valtiovallan terveiset. Hänen mukaansa suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen oli oman aikansa menestystarina. Nyt tarvitaan keskustelua siitä, miten rakennamme Suomesta maan, jossa ikäihmisillä on hyvä olla.
– Ikäohjelma on huikea mahdollisuus. Siinä tartutaan haasteisiin ja muutetaan ne mahdollisuuksiksi. Meillä Suomessa pitää tehdä uusia keksintöjä ja löytää uusia tapoja vastata ikääntymisen haasteisiin. Koko kansakunnan on herättävä yhdessä toimimaan. Sieltä se viisaus löytyy, Guzenina-Richardson totesi.

Myös Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Kalervo Väänänen kiinnitti seminaarin avauspuheenvuorossaan huomiota uusien innovaatioiden merkitykseen ikääntymisen haasteiden ratkomisessa.
– Väestön ikärakenteen muutos edellyttää asioiden tekemistä tulevaisuuteen sekä uusien ratkaisujen kehittämistä niin palvelujärjestelmiin kuin ikäihmisille tarkoitettuihin teknologioihin. Jos onnistumme luoman uusia teknologioita, niillä on tulevaisuudessa kysyntää myös muualla maailmassa. Emme ole Suomessa ikääntymässä yksin, Väänänen sanoi.

Ikääntyminen Itä-Suomen mahdollisuutena -seminaarissa ikääntymisen haasteita ja mahdollisuuksia pohtivat myös Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen, Pohjois-Savon liiton aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen sekä aluehallintoviraston johtaja Sirkka Jakonen. Seminaari järjestettiin Itä-Suomen yliopistossa 13. joulukuuta.

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin