Biokeskusten minisymposium luotasi bioalan tutkimusta ja teknologiaa

– Ihmisen genomin kartoitus vei vanhoilla menetelmillä 13 vuotta. Uuden sukupolven sekvensointimenetelmillä siihen kuluu 13 tuntia, kertoi Itä-Suomen yliopiston bioinformatiikan professori Garry Wong Biokeskus Kuopion ja Biokeskus Oulun vuosittaisessa minisymposiumissa Kuopiossa 25. marraskuuta.

Minisymposiumi kokosi Kuopioon kaikkiaan 130 tutkijaa ja jatko-opiskelijaa verkostoitumaan ja keskustelemaan bioalan ajankohtaisesta tutkimuksesta ja teknologiasta. Päivän teemoja olivat bioinformatiikka sekä kantasolut ja biomateriaalit.

Perimän emäsjärjestyksen selvittämiseen käytettävät sekvensointimenetelmät ovat viime vuosina kehittyneet vauhdikkaasti. Professori Garry Wong ja akatemiatutkija Sami Heikkinen esittelivät esimerkkejä uuden sukupolven sekvensointimenetelmistä ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. – Uudet, niin sanotut massiivisesti rinnakkaiset sekvensointimenetelmät tuottavat lyhyessä ajassa valtavan määrän tietoa. Tietomassojen hallinnointi, varastointi ja tulkinta voi toisaalta olla haastavaa.

Suomen seitsemän biokeskuksen muodostamassa Biokeskus Suomi -verkostossa uusia sekvensointiteknologioita on jo käytössä. – Niitä voidaan hyödyntää koko verkoston sisällä. Yhteistyön yksi tavoite onkin välttää päällekkäisiä investointeja, Biokeskus Oulun tieteellinen johtaja Johanna Myllyharju totesi Kuopiossa.

Solujen uudelleenohjelmointia

Farmakologian professori Jari Koistinaho kertoi kantasolututkimuksen etenemisestä Itä-Suomen yliopistossa. Yliopiston kärkihankerahoituksella kehitetään teknologia-alustaa solujen uudelleenohjelmointiin. Sen avulla esimerkiksi iho- tai verisoluista valmistetaan kantasoluja, jotka voidaan erilaistaa miksi tahansa elimistön soluiksi. Käyttökohteita on monia tutkimuksesta eri sairauksien hoitoon. – Käyttämällä hoidossa potilaan omista soluista valmistettuja kantasoluja vältetään eettiset ongelmat ja hylkimisreaktiot.

Biokeskus Oulun transgeeniyksikön toiminnasta vastaava dosentti Raija Soininen esitteli yksikön toimintaa, palveluja ja uusia, vielä kokeiluasteella olevia menetelmiä. Yksikkö tuottaa geenimuunneltuja hiiriä tutkimuskäyttöön ja on eurooppalaisen hiiripankin EMMAn Suomen yksikkö.

– Solujen uudelleenohjelmointia on tutkittu myös meillä. Hiiren alkiokantasolujen tuotantoa taas on voitu huomattavasti tehostaa uudella menetelmällä.

– Kansallisella hiirimalliverkostollamme on nyt verkkosivut osoitteessa www.fingmice.org, verkoston puheenjohtajana toimiva Soininen vinkkasi lisäksi.

Tiivistä yhteistyötä

Biokeskukset ovat bioalan tutkimuskeskittymiä, jotka edistävät verkostoitumista tutkimusryhmien, asiantuntijoiden ja laboratorioiden välillä. Suomen biokeskukset toimivat Kuopion ja Oulun lisäksi Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Kansallinen yhteistyöverkosto, Biokeskus Suomi, on toiminut vuodesta 2007 alkaen.

Kuopion ja Oulun biokeskusten yhteistyö juontaa vuonna 1998 solmitusta yhteistyösopimuksesta, jossa sovittiin sekä tutkimus- että opetusyhteistyön tiivistämisestä ja biokeskusten toisiaan tukevasta profiloitumisesta. Kansallisen yhteistyöverkoston kautta näiden kahden biokeskuksen yhteistyö on entisestään tiivistynyt. – Tutkijoita on siirtynyt keskuksesta toiseen ja tutkijavaihto on edistänyt myös teknologian siirtoa, koordinaattori Riikka Pellinen kertoi.

Biokeskus Kuopion johtaja, akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala totesikin minisymposiumissa, että näiden kahden biokeskuksen tiivis yhteistyö vahvistaa niiden asemaa myös kansallisessa verkostossa.

Biokeskus Kuopioon kuuluu noin 30 tutkimusryhmää Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden sekä luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnista. Lisäksi sen jäseniä ovat Kuopion yliopistollinen sairaala ja kuusi yritystä. Biokeskus Kuopio rakentaa monitieteistä tutkimusverkostoa molekyylilääketieteen sekä siihen liittyvän lääkekehityksen ja bioteknologian tutkimuksen toimijoiden välille.Päätavoitteena on kehittää molekyylilääketieteen tutkimuksen tasoa ja edistää tieteellisten keksintöjen hyödyntämistä kliinisessä työssä sekä yritystoiminnassa.

Biokeskus Kuopion tutkimusalueisiin kuuluvat diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit, geeninsiirtoteknologiat ja geeniterapia, neurotieteet, tumareseptoritutkimus, luu- ja rustotutkimus, lääketutkimus ja -kehitys, ravitsemusgenomiikka, molekulaarinen farmakologia, eläinbiotekniikka, syöpätutkimus, rakennebiologia ja bioinformatiikka.

Biokeskus Oulu on Oulun yliopiston alaisuudessa toimiva sateenvarjo-organisaatio. Se muodostuu noin 15 tutkimusryhmästä, joissa toimii noin 270 henkilöä. BCO edistää ja lisää korkeaa kansainvälistä tasoa olevaa biotekniikan ja molekyylilääketieteen perustutkimusta.

Teksti: Ulla Kaltiala Kuvat: Raija Törrönen

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin