Aspiriinista apua periytyvässä paksusuolisyövässä

Laaja kansainvälinen tutkimus on ensimmäistä kertaa osoittanut, että aspiriinin säännöllinen syönti vähentää syöpäriskiä henkilöillä, joilla on periytyvä alttius paksusuolen syöpään.

Tutkimuksessa oli mukana noin tuhat henkilöä, joilla on perinnöllinen alttius paksusuolisyöpään. Osa söi aspiriinia, osa lumelääkettä. Aspiriinin syönti puolitti syöpäriskin.

Tutkimustulos koskee ainoastaan suolistosyövän geeninkantajia.Suomessa arvioidaan olevan noin 5 000 geeninkantajaa. Useimmille suomalaisille tutkimustulos ei siis merkitse näyttöä aspiriinin hyödystä syöpäriskin alentamisessa.

Euroopan Unionin ja Newcastlen yliopiston rahoittamassa CAPP2-tutkimuksessa oli potilaita 16 maasta. Pisimmillään seuranta-aika oli kymmenen vuotta. Suomesta tutkimuksen johtoryhmään kuului professori Jukka-Pekka Mecklin, joka on lähes 30 vuoden ajan tutkinut Suomessa periytyvää suolisyöpää. Hän toimii Itä-Suomen yliopiston yleiskirurgian professorina Jyväskylässä. Mecklin on yhdessä kollegansa professori Heikki Järvisen kanssa pitänyt yllä tutkimusrekisteriä periytyvästä suolistosyövästä.

Suomesta mukana oli 160 potilasta. Suomessa on 1980-luvulta asti järjestelmällisesti tutkittu periytyvää paksusuolisyöpää. Suomalais-amerikkalainen tutkimusryhmä löysi 1994 ensimmäisenä suolistosyövälle altistavat geenit. Suomessa on tiedossa 180 sukua ja noin 2 500 henkilöä, joilla on tämä periytyvä alttius.

– Aiomme lähettää tiedon tutkimuksesta niille geenivirheen kantajille, joihin meillä on yhteystiedot, kertoo professori Jukka-Pekka Mecklin.

Mecklin on tehnyt tutkimusta Syöpäsäätiön 50 000 euron apurahan tukemana. Hän muistuttaa, ettäSyöpäjärjestöjen neuvontapalvelut ja periytyvän syövän neuvontahanke ovat nyt apuna uuden tiedon levittämisessä.

– Periytyvällä suolistosyövällä on lisäksi omat tutkimussivut, hnpcc.fi, josta saa tietoa, Mecklin kertoo.

Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Katja Aktan-Collan toteaa, että neuvontapalveluiden koulutetut hoitajat aiotaan ohjeistaa uusien tutkimustulosten mukaan ja heitä koulutetaan säännöllisesti, kun uutta tutkimustietoa kertyy.

– Tulevaisuudessa saamme yhä enemmän tietoa periytyvistä syöpäalttiuksista ja niihin liittyvistä hoidoista. Meillä pitää olla matalan kynnyksen neuvontajärjestelmä, jossa koulutetut hoitajat antavat neuvontaa, sanoo Aktan-Collan. Hänen väitöskirjansa aihe oli periytyvän suolistosyövän neuvonta. Tutkimus on toistaiseksi ainoa periytyvän syövän neuvontaa koskeva väitöskirja.

Sekä Mecklin että Aktan-Collan muistuttavat, että nyt näyttöä on aspiriinin tehosta paksusuolen syöpää aiheuttavan geenivirheen kantajilla.

– Todisteita aspiriinin tehosta on kerätty viimeiset 20 vuotta ja tämä tutkimus oli tärkeä puuttuva pala.Tutkimus kuitenkin jatkuu ja monia asioita on myös vielä selvittämättä, muun muassa, mikä olisi paras mahdollinen aspiriinin määrä, Mecklin toteaa.

Geenivirheen kantajat ovat terveitä, mutta heillä on korkea riski sairastua nuorena, keskimäärin 30–50-vuotiaana. Nuorin suolistosyöpään sairastunut on ollut 19-vuotias. Jos suvussa on useassa sukupolvessa suoli- tai kohtusyöpään nuorena sairastuneita, kannattaa neuvotella lääkärin kanssa tai ottaa yhteyttä Syöpäjärjestöjen valtakunnalliseen neuvontapalveluun tai maakunnallisiin neuvonta-asemiin.

CAPP2-tutkimusta Suomessa ovat Syöpäsäätiön ohella tukeneet Sigrid Juseliuksen säätiö ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.(Lähde: Syöpäjärjestöt )

Lisätietoja:

Professori Jukka-Pekka Mecklin, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 361 5920, CAPP2-tutkimus, periytyvä paksusuolensyöpä

Ylilääkäri Katja Aktan-Collan, Syöpäjärjestöjen neuvontapalvelut, p. 040 809 9922, periytyvän syövän neuvonta

http://www.cancer.fi/syopajarjestot/toiminta/neuvonta/ ja http://www.neuvontahoitaja.fi http://www.hnpcc.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin